KRISTALLIPALLO

Ennustajaeukoiksi haukkui Mauno koivisto poliittisia spekulaattoreita

ollessaan tasavallan presidentti. Nyt Manu on vanha eivätkä useimmat hänen

voimansa päivinä kuullut ennustukset ole toteutuneet. Maailma on muuttunut

varsin arvaamattomalla tavalla sitten 1980-luvun. Ajatelkaas: yhtenä

kauniina aamuna ei ollut enää Neuvostoliittoa.

Ennustajan virka on riskialttiudestaan huolimatta ollut sangen suosittu.

Ihmisen intohimo nähdä tulevia takaa leivän monenmoisille arvailijoille

meedioista horoskoopintekijöihin ja korttiinkatsojiin yhä tänään.

Muinoisilla roomalaisilla oli eläinten maksoista ennustavat auguurinsa,

helleeneillä savunhuuruinen Delfoin oraakkelinsa Sibylla. Myös Raamatun

profetioita sanotaan ennustuksiksi, joskin perimmäiseltä olemukseltaan ne

olivat Jumalan tahdon välitystä kansan tietoon. Jotkin profetiat toteutuvat

ajassammekin. Silloin ei niinkään ole puhe kaiken maailman kauheuksien

sävyttämistä hurmospuheista kuin viisaasta ajan analyysista. Köyhien

oikeuksia vaatineen ja rauhaa maailmaan julistaneen paavin joulupuhe oli

oivallinen profetia.

Mutta kiihkeä halu tietää tulevia meillä on. Monetkohan tinat valetaan taas

tässä vuodenvaihteessa puoleksi uskoen, puoleksi epäillen hajoavan metallin

todistusarvoa. Hauska leikkihän tuo on niin kauan kuin emme ala pitää

tuloksia ehdottomina totuuksina. Käytännössä on osoittautunut ainoaksi

todeksi, että meiltä oikeasti puuttuu se kuuluisa kristallipallo. Ihminen on

tuskastuttavan rajallinen tässä(kin) suhteessa. Bloginpitäjälle tosin sopii,

että yksi näkee ison kuvan. Sen yhden tahto sinua ja minua kohtaan on

onneksi hyvä.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

HÄN ILMOITTI MINULLE SUUREN ILON

Taisinpa saada tämän joulun parhaan lahjan tunti sitten. Mökkinaapuri Antti

kertoi kahvipöydässä, ettei liikunta pidennä ikää. Ei se sitä Jyväskylän

yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tarkastetun väitöskirjan

mukaan lyhennäkään. Ikämme pituuden ratkaisevat pääasiassa geenit.

Tahdon uskoa tähän tutkimukseen. Vuosikausia olen kiusannut itseäni tuolla

liikunta-asialla. En koskaan ole erityisemmin nauttinut edes kävelystä saati

hikisemmistä himojumppauksista. Itsesyytökset ovat syöneet miestä varsinkin

silloin, kun terveystilanne on tilapäisesti huonontunut. On ollut

itsestäänselvää vierittää muutos vähäisen liikunnan syyksi. Ystävien ylös,

ulos ja lenkille-puheet ahdistavat.

Lahja se on sekin, kun jokin huolen aihe väistyy. Meille huolestumaan

taipuvaisille sopiikin kertoa rauhoittavia asioita niin jouluna kuin

muulloinkin. Se on halpaa ilahdutusta. Verenpaine taisi laskea kymmenen

pykälää pelkän sivulauseessa vilahtaneen tiedon ansiosta.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

ARKIHUOLESI KAIKKI HEITÄ

Mutta älä ota tilalle pyhäpaineita. Ihanteellista olisikin, jos voisimme

noudattaa molempia ohjeita edes jouluna. Valitettavan harva pystyy.

Arkihuolet ovat niin isoja, että vaikea ne on muutamaksikaan päiväksi

tyynesti unohtaa. Työttömyys, sairaus, rahapula, raastava ihmissuhde tai

useampi - väkisin ongelmat muistuttavat olemassaolostaan. Meihin ei ole

asennettu nappulaa, jota painamalla huolet yks kaks häviävät.

Virittäytyminen joulumielelle ei tuo Herra Huuta pyyhkimään mielestämme

kaikkea, minkä otteessa arkena kipuilemme. Tahtoo käydä päin vastoin:

tunnelman tavoittelija lankeaa helposti suoritusansaan pyrkiessään

saavuttamaan sieluntilan, jossa hän ei normaalisti ole. Kun sellainen ei

kanssaihmisten vaatimusten tai noiden jouluun tunkeutuvien arkihuolien takia

oikein onnistu, on sisäinen rauha mennyttä. Jouluisin on monella hyvä tahto

mutta vähän voimia osoittaa se.

Entä jos valitsemmekin Beetlehemin paimenten tien? Kuuntelisimme, mitä

sanottavaa Vanhalla kirjalla asioihimme on. - Minä ilmoitan teille suuren

ilon, julisti enkeli taivaalla ja vakuutti, että Jumalalla on meitä, siis

sinuakin,, kohtaan hyvä tahto. Näky ja sanoma saivat paimenet marssimaan

kesken työyön ulos työpaikalta, heittämään lampaat ja sauvat Herran haltuun

ja lähtemään vastasyntyneen lapsen luo. He kirjaimellisesti heittivät

arkihuolet.

Tuo kaikki tuli yllättäen ja yrittämättä. Noin voi käydä sinullekin, mutta

pieni pyyntö yläilmojen suuntaan ei varmaan olisi pahitteeksi, jotta Joulun

lapsi tietää olevansa tervetullut.

ELIKÖ FRANK SINATRA ONNELLISEN ELÄMÄN?

ELIKÖ FRANK SINATRA ONNELLISEN ELÄMÄN?

Tänään tulee kuluneeksi sata vuotta maailman ensimmäiseksi megatähdeksi

sanotun, kaunisäänisen sinisilmän, Frank Sinatran syntymästä. Aika ison osan

noista sadasta vuodesta hän elää saikin. Toisin kuin useimmat alansa miehet

ja naiset, Blue eye eli yli 80-vuotiaaksi. Eivät kaataneet miestä viina,

huumeet, lääkkeet eikä huono elämä. Tiettävästi siihen sisältyi yhteyksiä

rikollisuuteen ja ainakin paljon naisia. Heikompi hemmo olisi Elviksen tai

Olavi Virran tavoin luhistunut aiemmin. Sinatrahan jopa esiintyi vielä

kasikymppisenä.

Puhumme erittäin rikkaasta ja äärimmäisen kuuluisasta ihmisestä. Kaikkien

kansanviisauksien mukaan hänen elämänsä piti olla henkisesti hirveää

kamppailua kuuluisuuden kiroissa. "Ei raha tee onnelliseksi", lohduttaa

köyhä sieluaan. "Ne, jotka eivät ole yltäneet tähteyteen, pyrkivät siihen;

ne, jotka ovat, pyrkivät siitä pois", kiteytti Pertti Spede Pasanen. Hän

varmasti tiesi mistä puhui.

Vai tiesikö? Sama Spede kiteytti kerran tahtomansa työt: "Sen pittää olla

kivvaa ja siitä pittää tulla paljon rahhaa." Tämä toteutui kiteyttäjän

omalla kohdalla mutta vielä suunnattomasti suuremmin Francis Albert Sinatran

elämässä. Tavallisen italialaistaustaisen perheen poika alkoi menestyä melko

nuorena, tyttöjen kiihkeästi palvomaksi idoliksi hän kipusi nopeasti,

arvostetuksi taiteilijaksi vuosien mittaan. On mahdotonta uskoa, että elämä

olisi ollut kituuttelua kurjuuden kartanoissa. Päin vastoin, sinisilmän on

täytynyt enimmäkseen nauttia niin suulla, sielulla kuin kikkelillä.

Seuraako rangaistus kuoleman jälkeen? On Isämme ylhäisen asia päättää siitä.

Ihmisjärjellä voi sitä vastoin päätellä, että kuolema yleensä kauhistuttaa

rikasta enemmän kuin köyhää, julkkista enemmän kuin tavista, tervettä

enemmän kuin sairasta. Ensin mainituilla on mitä menettää. Menetykset

koetaan aika usein jo vanhuudessa, tiellä kuolemaan. Kun loisto on himmennyt

ja nimi melkein unohdettu, kangastelevat ihanat ajat päivä päivältä

haalistuvina utukuvina mielen maisemassa. Edessä näyttää seisovan lämmötön,

vääjäämätön, kauhea.

Frank Sinatra tuskin turvautui ainoaan toivoon, mikä ihmisiksi syntyneille

on annettu. Beetlehemin poika, jonka maanpäällisestä elämästä nautinto lähes

kokonaan puuttui, on tuo toivo. Hän on myös se neulansilmä, jonka läpi

rikkaan pitää pyrkiä taivasten valtakuntaan. Meille melko tuntemattomille

tavallisen tien tallaajille portti on niin ikään ahdas, mutta sitä ei

tarvitse pelätä. Golgatan tapahtumien takia se on - vaikka ahdaskin - auki

joka tapauksessa.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

TIETOA JA TARINOITA PUKINKONTTIIN TIIRATORPASTA

Satakieli on nyt päiväntasaajan tuolla puolen ja oravannahat vaihtuneet

pankkikortteihin. Sitä tai seteleitä saatat tarvitakin, jos haluat tietää

näistä asioista enemmän. Hanski näet myy vielä muutamaa uusinta kirjaa.

Satakieli - lehdon ja lemmen laulaja maksaa 18 € kuten myös Oravannahoista

hansakauppaan. Kirjurinluoto - keidas keskellä kaupunkia sekä Senat

sakaisin - sanatehtävien ja -leikkien käsikirjan tapauksessa on kyse jo

loppuunmyynnistä. Ne irtoavat kympillä per kirja. Jos tahdot lahjoa

ulkomaalaista ystävääsi, hankit Yyteri - beauty of dunes -kirjan. Se on

englanninnos loppuunmyydystä Yyteri - dyynien kaunotar -teoksestani.

Brittikirja maksaa kaksi kymppiä. Kaikkiin tulee kyllä muutaman euron

postimaksu paitsi porilaisilta, joille voin toimittaa opukset kotiin.

Perjantaina 18. 12. olen Iiriksessä., lähellä Helsingin Itäkeskusta, os.

Marjaniementie 74.Vältät postimaksun, jos noudat tilaamasi kirjan/kirjat

sieltä.

Tilata voit verkkokaupastani, sähköpostilla tai kännykälläsi. Sp-osoite on:

pikkutiira@elisanet.fi ja puhelin 0 5 0 4 6 2 8 6 2 2.

Rattoisaa joulua ja antoisia lukuhetkiä toivottaa Tiiratorpan Hannes

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

40 KYSYMYSTÄ SUOMESTA

Kun tuo itsepäi... korjaan itsenäisyyspäiväkin tuossa parin päivän päässä

törröttää, niin tehdäänpä maakuntakierros. Kysyn järjestyksessä lounaasta

pohjoiseen kysymyksiä jokaisesta maakunnasta. Pienet maakunnat tyytykööt

yhteen, isommat saavat useamman.

1. Mistä sodasta seuraavassa on itse asiassa kysymys?

https://www.youtube.com/watch?v=2-qNl_trDTk

2. Mitä Naantalin latinankielinen nimi Vallis Gratiae on suomeksi?

3. Minkämerkkisiä autoja Uudenkaupungin tehdas alkoi valmistaa, kun se

perustettiin?

4. Minkä lintulajin ensimmäinen suomalaispesintä sijoittui

Varsinais-Suomeen, Kosken pitäjään?

5. Keiden maalauksia on Juseliuksen mausoleumissa?

6. Kuka kokemäkeläinen kirjoitti suomen kielen kieliopin 17-vuotiaana?

7. Kenen kirjailijan kotimuseo on Pispalassa?

8. Kuka presidenttimme syntyi nykyään Valkeakoskeen kuuluvassa Sääksmäen

pitäjässä?

9. Kuka ex-kuningatar vietti loppuelämänsä Laukon kartanossa, Vesilahdella.

10. Mitä seuraa edusti legendaarinen 40- ja 50-luvun jääkiekkoketju

Karimaa-Kuusela-Tie eli ns. Kakuti-ketju?

11. Kenen näyttelijättären synnyinkoti ja museo on Janakkalassa?

12. Minkä paikkakunnan nähtävyyksiin kuuluvat Vääksyn kanava ja

Pulkkilanharju?

13. Kuka laulajamme kastettiin Oskari Olavi Ilmeniksi Sysmässä?

14. Mitä tarkoittaa sanonta Porvoon mitalla?

15. Mitä toimintaa harjoitetaan Tvärminne-nimisessä paikassa ja missä se on?

16. Millä tavalla leipurin ja liikenaisen Catharina Wahllundin nimi liittyy

Helsingin nykyisyyteen?

17. Kuka ohjasi elokuvan Katariina ja Munkkiniemen kreivi?

18. Kuka kaunotar ja hyväntekijä asui Träskändan kartanossa, Espoossa?

19. Missä Helsingin pitäjän kylässä eli nykyisin Vantaan kaupunginosassa on

Helsinki-Vantaan lentokenttä?

20. Mistä kotkalainen merimieskapakka Kairo on tunnettu?

21. Mitkä kaupungit on liitetty Kouvolaan?

22. Kenen olympiamitalistin ja myöhemmän kansanedustajan seura oli

Lappeenrannan urheilumiehet?

23. Missä Hitler ja Mannerheim tapasivat toisensa 1942?

24. Minkä seudun maisemiin sijoittuu Joel Lehtosen romaani Putkinotko?

25. Mistä Maiju Lassila alias Algot Untola alias Irmari Rantamala oli

kotoisin?

26. Punaisia telotettiin Varkauden Huruslahden jäälle. Suuriko osa riviin

komennetuista sai kuulan kalloonsa?

27. Missä on ortodoksisen kirkkomme arkkipiispan istuin?

28. Kuka viihdetaiteilija, näyttelijä, sanoittaja jne. on kotoisin

Jämsänkoskelta, kävi koulunsa Jämsässä ja söi joka päivä mummini pitämässä

kouluruokalassa eli synnyinkodissani?

29. Minkä paikkakunnan vanha kirkko kuuluu UNESCO:n

maailmanperintöluetteloon?

30. Mikä seura voitti jalkapallon veikkausliigan tänä vuonna?

31. Jatka tästä:Isontalon Antti oli ensimmäinen ja Rannanjärvi oli toinen,

Pukkilan...

32. Mikä on maailman ruotsinkielisin kunta Ruotsi itsekin huomioon ottaen?

33. Suomenna Sideby, Lapfjärd ja Tjöck.

34. Minkä kuntamme vaakunassa on a) viulu b) kannel?

35. Missä Armi Kuusela vietti lapsuutensa ja nuoruutensa?

36. Mikä kaupunkimme on palanut useimmin, peräti 11 kertaa?

37. Missä kuuluisaa ruotsalaista teologia, Johannes Messeniusta pidettiin

vankina parikymmentä vuotta?

38. Mistä löytyvät kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen maatumattomat luut?

39. Minkämuotoinen on Rovaniemen keskustan asemakaava?

40. Miksi sanotaan kapinaa, johon joukko Sallan ja Savukosken tukkityöläisiä

nousi 1922?

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Moniulotteisesti satakielestä

Se on Suomussalmen kirkkoherran, kirjailijarovasti Risto Kormilaisen otsikko

kirja-arvostelussa, jonka hän laati Ylä-Kainuu -lehteen. Tuntuu tosi hyvältä

saada tällaista palautetta. Jaksaa taas kirjoittaa seuraavia opuksia.

Riston luvalla tässä juttu:

Hannes Tiira: Satakieli. Lehdon ja lemmen laulaja. 206 s. Auditorium 2015.

Satakieli on kaikille tuttu, jos ei nähtynä tai kuultuna, niin ainakin

käsitteenä. Niin iskelmät kuin runotkin ovat käsitelleet tätä legendaarista

lintua paljon. Yllättävää on sen sijaan, ettei Suomessa satakieltä ole

tutkittu paljoakaan. Nyt sen aukon täyttää tietokirjailija ja teologian

maisteri Hannes Tiira (s. 1955) monipuolisella ja erinomaisella teoksellaan

Satakieli. Hän on kuvaavasti alaotsikoinut teoksensa Lehdon ja lemmen

laulaja, joka viittaa sekä lajiin että lajista kirjoitettuun aineistoon.

Satakieli sai tämän nimensä lintukirjaan vasta vuonna 1909, vaikka lintua

oli tavattu Suomessa jo vuosisatojen ajan. Satakieli on vaatimattoman

näköinen lintu, joka viettää piilottelevaa elävää lähellä maan pintaa. Myös

pesänsä se rakentaa lähelle maan pintaa.

Satakielen upea laulu on viestiä toisille linnnuille. Ääni muodostuu

syrinx-nimisessä elimessä. Koiras houkuttelee laulullaan naarasta sekä

viestittää omasta reviiristään. Koiraat palaavat Afrikasta pesimäseuduille

pariutumattomina ja laulavat yöllä saadakseen itselleen kumppanin.

Laulullaan ne puolustuvat myös omaa reviiriään kilpaillen samalla naaraiden

huomiosta. Tässä kilpalaulannassa äänekkäimmät selviävät voittajina.

Satakieli on euraasialainen laji, jonka levinneisyys Suomessa on

Lappeenranta-Pori-linjan eteläpuolella. Elinympäristöksi satakieli valitsee

ryteikköiset, nurehkot lehtometsät, lehtojen reunukset ja puistometsiköt.

Maailmalla sen levinnneisyysalue ulottuu Pohjois- ja Keski-Euroopasta Norjan

ja Tanska rannikolta itään Tonavan ja Volgan väliin jäävälle kaistaleelle.

Tiira selvittää perusteellisesti myös satakielen sukua, kirjailijoiden

kuvaa lemmen laulajasta sekä selvittelee satakielestä tehtyjä sävellyksiä.

Johann Strauss nuorempi, Johannes Brahms, Ottorino Respighi ja monet muut

ovat säveltäneet satakieli-aiheista musiikkia. Monia laulajia on sanottu

myös satakieliksi ja teoksen loppupuolella Tiira tekeekin mielenkiintoisen

ekskursion satakieliksi sanottuihin. Suomalaisista useimmille vanhemman

polven ihmisille tulee mieleen Pakilan satakieli Erkki Junkkarinen ja

Panelian satakieli Veikko Tuomi. Ulkomaisista tunnetuimpiin kuuluvat

Pohjolan satakieleksi mainittu Jenny Lind ja Miliza Korjus, Berliinin

satakieli.

Tiiran tyyli on juohevaa, hyvän huumorin ryydittämää. Hänen laaja

lintutietämyksensä antaa tekstille kauttaaltaa syvyyttä ja luo monipuolisen

kuvan lintujen elämästä. Sokeana hän ei näe satakieltä, mutta kuulee sen

äänen ja pitelee lintuja käsissään avustaessaan rengastajia. Tiira on

ansioitunut myös lintuäänittäjänä. Teos palvelee myös erinomaisena

hakuteoksena.

Risto Kormilainen

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi