Se on Suomussalmen kirkkoherran, kirjailijarovasti Risto Kormilaisen otsikko
kirja-arvostelussa, jonka hän laati Ylä-Kainuu -lehteen. Tuntuu tosi hyvältä
saada tällaista palautetta. Jaksaa taas kirjoittaa seuraavia opuksia.
Riston luvalla tässä juttu:
Hannes Tiira: Satakieli. Lehdon ja lemmen laulaja. 206 s. Auditorium 2015.
Satakieli on kaikille tuttu, jos ei nähtynä tai kuultuna, niin ainakin
käsitteenä. Niin iskelmät kuin runotkin ovat käsitelleet tätä legendaarista
lintua paljon. Yllättävää on sen sijaan, ettei Suomessa satakieltä ole
tutkittu paljoakaan. Nyt sen aukon täyttää tietokirjailija ja teologian
maisteri Hannes Tiira (s. 1955) monipuolisella ja erinomaisella teoksellaan
Satakieli. Hän on kuvaavasti alaotsikoinut teoksensa Lehdon ja lemmen
laulaja, joka viittaa sekä lajiin että lajista kirjoitettuun aineistoon.
Satakieli sai tämän nimensä lintukirjaan vasta vuonna 1909, vaikka lintua
oli tavattu Suomessa jo vuosisatojen ajan. Satakieli on vaatimattoman
näköinen lintu, joka viettää piilottelevaa elävää lähellä maan pintaa. Myös
pesänsä se rakentaa lähelle maan pintaa.
Satakielen upea laulu on viestiä toisille linnnuille. Ääni muodostuu
syrinx-nimisessä elimessä. Koiras houkuttelee laulullaan naarasta sekä
viestittää omasta reviiristään. Koiraat palaavat Afrikasta pesimäseuduille
pariutumattomina ja laulavat yöllä saadakseen itselleen kumppanin.
Laulullaan ne puolustuvat myös omaa reviiriään kilpaillen samalla naaraiden
huomiosta. Tässä kilpalaulannassa äänekkäimmät selviävät voittajina.
Satakieli on euraasialainen laji, jonka levinneisyys Suomessa on
Lappeenranta-Pori-linjan eteläpuolella. Elinympäristöksi satakieli valitsee
ryteikköiset, nurehkot lehtometsät, lehtojen reunukset ja puistometsiköt.
Maailmalla sen levinnneisyysalue ulottuu Pohjois- ja Keski-Euroopasta Norjan
ja Tanska rannikolta itään Tonavan ja Volgan väliin jäävälle kaistaleelle.
Tiira selvittää perusteellisesti myös satakielen sukua, kirjailijoiden
kuvaa lemmen laulajasta sekä selvittelee satakielestä tehtyjä sävellyksiä.
Johann Strauss nuorempi, Johannes Brahms, Ottorino Respighi ja monet muut
ovat säveltäneet satakieli-aiheista musiikkia. Monia laulajia on sanottu
myös satakieliksi ja teoksen loppupuolella Tiira tekeekin mielenkiintoisen
ekskursion satakieliksi sanottuihin. Suomalaisista useimmille vanhemman
polven ihmisille tulee mieleen Pakilan satakieli Erkki Junkkarinen ja
Panelian satakieli Veikko Tuomi. Ulkomaisista tunnetuimpiin kuuluvat
Pohjolan satakieleksi mainittu Jenny Lind ja Miliza Korjus, Berliinin
satakieli.
Tiiran tyyli on juohevaa, hyvän huumorin ryydittämää. Hänen laaja
lintutietämyksensä antaa tekstille kauttaaltaa syvyyttä ja luo monipuolisen
kuvan lintujen elämästä. Sokeana hän ei näe satakieltä, mutta kuulee sen
äänen ja pitelee lintuja käsissään avustaessaan rengastajia. Tiira on
ansioitunut myös lintuäänittäjänä. Teos palvelee myös erinomaisena
hakuteoksena.
Risto Kormilainen
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti