Pidän ensi keskiviikkona, 2. 4. Satakunnan museossa esitelmän aiheesta
"Suomen muinaiskaupungit - totta vai tarua?" Esitelmä alkaa klo 17.30 ja
siihen liittyy powerpoint-esitys. Tässä tuon esityksen aineisto:
Sivu 1
VAELTAVAT KERÄILIJÄT
- Nykyihmisen alkukoti Afrikassa
- Siirrytään paikasta toiseen pieninä ryhminä.
- Keräily, alkukantainen metsästys ja kalastus
- Pyyntiyhteisössä ei hierarkiaa: eliitti puuttuu.
- Erikoistuminen eri ammatien harjoittajiksi vielä kaukana tulevaisuudessa.
Lähinnä naiset keräilevät, miehet pyydystävät.
- Tuotantoylijäämää ei muodostu, koska kaikki käytetään yhteisön
keskuudessa. Ravinto ja vaatteet sen seudun olosuhteiden mukaisesti, mihin
kulloinkin saavutaan.
- Koska tuotantoylijäämä puuttuu, on kauppa korkeintaan yhteisön sisäistä
vaihtokauppaa.
- Homo sapiens ei perusta kaupunkeja, ei liioin Homo Neanderthalicus.
Sivu 2
MAAILMAN VANHIMMAT KAUPUNGit
- Varhaisimmat maanviljelyyn taloutensa nojaavat yhteisöt syntyvät
Lähi-idässä n. 8500 - 7500 (ruis Syyriassa, viikuna Jordaniassa jne.)
- Ilmastonmuutos pakottaa asettumaan yhteen paikkaan ja muodostamaan
kyläyhteisöjä.
- Hedelmällisimmillä seuduilla, kuten Niilin ja kaksoisvirtain laaksoissa
viljely kykenee elättämään huomattavasti suuremman väkimäärän kuin keräily
ja pyynti missään.
- Syntyy tuotantoylijäämää, kaupan alku.
- Tarvekalut ja muut esineet valmistetaan vielä paljolta maanviljelyn
sivutöinä samoissa talouksissa, joissa sitä harjoitetaan. kotona syntyvät
vaatteet ja vasarat.
- Yhteisön vaurastuessa voidaan ihmiset, joilla on erikoistaitoja
(varsinkin kädentaitoja) vapauttaa maatyöstä harjoittamaan ammattia.
- Sepät, kuparisepät, kankaankutojat, veneen- ja laivanveistäjät:
varhaisimpien ammattikuntien synty.
- Paikoilleen asettunut yhteisö vaatii hallinnon. Päälliköiden ja
virkamiesten luokat kohoavat rahvaan yläpuolelle. Eliittien synty.
- Vauras maaseutu on edellytys kaupunkien olemassaololle.
- Jerikoa (Perustettu n. 7000 eKr.) pidetään maailman vanhimpana pysyvästi
asutettuna kaupunkina. Syyrian pääkaupunki Damaskos on myös erittäin vanha.
- Huomaa toisaalta Etelä- ja Keski-Amerikasta sekäKauko-idästä löydetyt
ilmeisten varhaiskaupunkien jäännökset.
Sivu 3
MIKÄ ON KAUPUNKI?
- Ympäröivää maaseutua tiheämmin asuttu, elinkeinorakenteeltaan
monipuolisempi, usein väestörakenteeltaan heterogeenisempi taajama. Usein
liikenneristeys.
- Tuotteiden jakelu- ja välityskeskus eli markkinapaikka.
- Hallintokeskus ja usein paikka, jossa oikeutta käydään ja tuomiot pannaan
täytäntöön (ks. käräjät)
- Kaupungin määritelmä vaihtelee riippuen ajankohdasta, kulttuurin
luonteesta ja hallintotavasta. Joskus kaupunki on koko valtio (sumerien,
kreikkalaisten ja etruskien kaupungit: Uruk, Ateena, Sparta jne.)
- Monet suuretkin kaupungit vain syntyvät. Tapa legitimoida
kaupunkioikeudetniihin liittyvine privilegioineen alkaa vasta keskiajan
Saksassa. Esim. Roomaa tai Jerusalemia ei kukaan varsinaisesti perustanut.
- Euroopassa aletaan kaupunkeja ympäröidä muureilla. Toisaalta
puolustustarkoitus, toisaalta tarve erottaa valtiovallan legitimoima yhteisö
ympäristöstään. Etuoikeutena lupa kantaa tullia.
Sivu 4
KAUPUNGIN ULKONÄKÖ JA ASUKKAAT
- Maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoitetaan kaupunginportin (tai muurin)
tällä puolen vielä kauan uudelle ajalle asti.
- Kauppiaat ja käsityöläiset muodostavat kaupunkiporvariston. Heidän
hallussaan on vallankäyttö.
- Pohjoismaissa ja suuressa osassa muuta Eurooppaa kaupungin asioista
päättää raati. Muualla vastaavia eliniä ovat esim. kaupunkineuvostot,
kaupunginvanhimmat ym. Raadissa pormestari tai jopa kaksi.
- Hallintovalta ja lainkäyttö enenevässä määrin suurkauppiaiden ja aatelin
haltuun.
- Palvelusväki, oppipojat, kisällit, irtolaiset. Kaupunkielämä etenkin
markkina-aikaan maaseutua vilkkaampaa.
- Järjestyksen ylläpito, puolustus ja (palo)turvallisuus eriytyvät omiksi
sektoreikseen. Kaupungissa tarvitaan henkilöitä huolehtimaan näistä
tarpeista.
- Kaupungit liikenteellisesti edullisimpiin paikkoihin (esim. Suomen kuusi
keskiaikaista kaupunkia kaikki meren äärellä.)
Sivu 5
RaUTAKAUDEN ja VARHAIS-KESKIAJAN OLOISTA SUOMESSA
- Todisteet kaupunkimaisten yhteisöjen olemassaolosta puuttuvat kivi-
pronssi- ja rautakauden Suomesta. (huomaa, että käsitettä "Suomi" ei
tunnettu, kunnes se alkoi tarkoittaa Varsinais-Suomea. Tässä esityksessä
Suomella ymmärretään nykyistä valtioaluettamme.)
- Väestöä hyvin vähän, rautakautemme lopulla, n. 1000 jKr. ehkä 40000.)
- Asutus erittäinen epäyhtenäisesti edullisimmin sijaitsevilla paikoilla,
kuten mereen laskevien jokien suut, rannikon parhaat satamapaikat jne.)
- Arkeologiset löydöt näistäkin vähäiset ehkä Rikalaa lukuun ottamatta.
- Elinkeinoina vielä rautakauden päättyessä (n. 1150 - 1200 jKr.)
pyydystys, jopa keräily. Alkukantaista maanviljelyä ja karjanhoitoa
harjoitetaan enenevässä määrin. Syntyy vastaava tilanne kuin Lähi-idässä ja
Egyptissä 9000 vuotta aiemmin. ¨
- Itämeren piirin ensimmäiset kaupungit, mm. Hedeby (Haithabo), Birka,
Sigtuna ja Visby syntyvät.
- Todisteet ulkomaankaupasta friisien Hedebyn johdolla puuttuvat meiltä,
mutta Birka ja sittemmin Visby nousevat tärkeiksi kaupan keskuksiksi.
- Käsityöläisammatit eriytyvät Suomessa rautakauden lopulta alkaen.
- Kauppa Itämeren koillisosassa vilkastuu. Suomen satamien yhteydet Birkaan
ja Gotlantiin ovat kiinteät. Talonpoikien seprakauppa kukoistaa Suomenlahden
yli Viroon ja kenties Pohjanlahden yli Ruotsiin.
- Ruotsi ja Novgorod taistelevat Suomen herruudesta. Väestöpohjamme ei riitä
torjumaan maahantunkeutujia kummaltakaan puolelta.
- Ristiretkiajasta alkaen muuan keino sitoa alue uusiin valtiaisiin on
perustaa sinne kaupunkeja ja vahvistaa toimenpide kuninkaan sinetillä.
Suomen vanhimpia näin perustettuja kaupunkeja ovat Porvoo ja Ulvila.
- Muinaiskaupungeiksi nimetyt yhteisömme syntyivät kaupankäynnin ja
liikenteen ansiosta. Ne ovat kruunun legitimoimia varsinaisia kaupunkeja
vanhempia.
Sivu 6
SUOMEN MAHDOLLISET MUINAISKAUPUNGIT
- Varsinais-Suomessa 6, Satakunnassa 3, Kanta-Hämeessä 1.
- Hahlo, Kokemäki
- Teljä, Kokemäki
- Ragvalda, Ulvila
- Kalanti, Uusikaupunki
- Kurkela, Nousiainen
- Sauvala, Lieto
- Koroinen, Turku
- Rikala, Halikko (nyk. Salo)
- Vanaja/Varikonniemi, Hämeenlinna
Kyrksundet, Hiittinen (nyk. Kemiönsaari
Sivu 7
MUINAIS-TURKU/KOROINEN
- Turussa useita ennen kaupungin perustamista ollutta, maaseutumaisen
asutuksen tihentymää. Kuhala, Kärsämäki, Kupittaa, Räntämäki eli Maaria jne.
- Kauppapaikkana Koroisten niemi n. 2 km:n päässä nykyisestä keskustasta,
Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdassa.
- Tavoitettavissa mereltä vielä keskiaikana (Maannousema)
- Yhteydet Ruotsiin ja kauemmas Itämeren yli vilkkaat jo myöhäisellä
rautakaudella.
- Piispankirkko ja piispan istuin v. 1229. Kirkko jäljellä vielä
1300-luvulla. Vitaliaanit hävittivät.
- Kirkon perustukset yhä nähtävyytenä, samoin piispantaloon kuuluneiden
rakennusten perustuksia. Valkea muistoristi.
- Halistenkoski esteenä laivojen kululle syvemmäs sisämaahan.
- Helppo puolustaa kolmelta ilmansuunnalta. Suojavalli, silta sen yli
mereltä kaupunkiin.
- 1600-luvulla piispan palkkatila, sittemmin lampuotitila.
- Arkeologiset kaivaukset 1898 - 1902.
- Vuodesta 1905 alkaen rauhoitettu muinaismuistoalue.
Sivu 8
RIKALA (Halikko/Salo)
- Nimi viittaa rikkauksiin tai muinaisskandinaaviseen sanaan Rike =
päällikkö - valtias, mahtimies.
- Halikonlahti ulottui Rikalan kukoistusaikana, 1000 - 1200-luvuilla tänne
asti. Erittäin vilkas satama, josta yhteyksiä välillisesti aina Arabiaan
asti.
- Hämäläisten satama eli Portus Tavastorum todennäköisesti täällä.
- Kauppapaikka/kaupunki neljällä mäellä. Rikalan linnavuori puolustuksen
ydin.
- Ehkä varmin muinaiskaupunkimme, sillä arkeologiset löydöt
kukoistuskaudelta ovat erityisen runsaat.
- Aseita, koruja, henkilökohtaisia tavaroita, jopa vaatteiden jäänteitä.
Kuuluisat Halikon käädyt löydettiin 1890.
- Pakanuus säilyi kauan, koska yhteydet pakanalliseen Hämeeseen olivat
kiinteät.
- Merkitys vähenee, kun Ruotsin kruunu ja katolinen kirkko saavat vallan.
Birger Jaarli rantautui ehkä Rikalaan Hämeen-retkellään 1249?
- Rikalan sijaan alueen mahtitekijöiksi suuret kartanot: Joensuu, Viurila,
Vuorentaka.
- SatMY:N päivä- tai kesäretki joskus tänne?
Sivu 9
RAGVALDA (Ulvilan Ravani)
- Professori Oiva Tuulion teoria v. 1930 arabialaisen maantieteilijän, Al
Idrisin kartan pohjalta.
- Kartta laadittu Sisilian hovissa v. 1154. Siinä suunnilleen nykyisen
Suomen kohdalla kirjaimet dvdh. Tuulion tulkinta: Ragvalda = Ravani.
- Annetut etäisyydet Göta-joelta, Sigtunasta ja Viron rannikolta täsmäisivät
näihin seutuihin. Toisaalta esim. Itämeren muoto Al Idrisin aikalaisille
tuntematon. Göta-jokikin laskee toiselle puolelle Ruotsia kuin kartassa
esitetään.
- Arkeologiset todisteet Ragvaldan sijainnista Ravanissa puuttuvat. Vasta
Liikistön laaja kalmisto tulee tähän kohtaan. Ulvilan rahalöytökin nuorempi.
- Jalmari Jaakkolan tyrmäys: Ragvalda-romantiikkaa!
- Tuulion teoria onkin hylätty, sillä maantieteellisestikin DVDH:n täytyi
sijaita mieluummin Suomen- kuin Pohjanlahden rannalla, ehkä Rikala?
Sivu 10
TELJÄ/TELJA (Kokemäen Ylistaro)
- Kokemäkeläiset sanoneet iät ja ajat kaupungiksi. Perimätieto runsasta ja
vankkaa.
- Nimi todennäköisesti skandinaavista perua (vrt. Norrtälje, Södertälje jne.
Esitetty Teljälle nimeä Östertälje)
- Ensimmäinen kirjallinen maininta professori Mikael Wexioniuksen
(aateloituna Gyldenstolpe) Suomen maantiedossa. Ei vielä nimeä paikkaa,
mutta sijainti tämä.
- Petter Forteliuksen Porin historiassa, jonka Alfred Hackman täydensi ja
julkaisi, paljon tietoa Teljästä. Lähes kaikki myöhemmin tutkittu perustuu
tähän 1700-luvun alkupuolella julkaistuun väitöskirjaan. Fortelius Ulvilan
rovastin poika.
- Ulrik Rudenskjöld näki raunioita 1738.
- Ylistaro Satakunnan suurin kylä ja keskuspaikka pitkälle keskiajalle asti.
Maakunnan sinettiä säilytetään täällä. Maakuntakäräjät ym. keskuspaikan
piirteitä.
- Pyhän Henrikin saarnahuone on Suomen vanhin puurakennus, kenties jopa alun
perin 1100-luvulta. Perimätiedon mukaan Henrik yöpyy tässä luhtiaitassa
elämänsä viimeisenä yönä ennen kohtalokasta retkeä Köyliönjärven jäälle.
- Dendrologiset mittaukset ja hirsirakenteet viittaavat tosin saksalaiseen
tyyliin 1400-luvulta.
- Saksalaisperäisten paikan- ja sukunimien runsaus Ylistarossa
silmiiinpistävän suuri, samoin Kokemäen Villiössä, Köönikänmäellä,
Leikkimäessä ym.
- Joki ei liene ollut purjehduskelpoinen tänne asti. Esteenä
Lammaistenkoski, jonka suvannossa toisaalta äärimmäisen tuottoisaa
kalastusta. Aluksia on tosin voitu vetää Teljän oletettuun satamaan ns.
raitioita myöten ohi koskien.
- Unto Salon johtamissa kaivauksissa 1960 ei löydetty merkkejä
kaupunkimaisesta asutuksesta. Sellaista sitä vastoin läheisissä
Köönikänmäessä ja Leikkimäessä. Näissä rikkaat rautakautiset kalmistot.
- Unto Salon johtopäätös, johon nykytutkimus nojaa: Teljä oli
markkinapaikka, tori puoteineen ja myyntipöytineen. Tällaisesta ei jääkään
arkeologisia todisteita. VArsinainen muinaiskaupunki, jos se oli olemassa,
sijaitsi Leikkimäki - Köönikänmäki - Villiö - akselilla.
- Teljä elää yhä monien yritysten, laitosten, jopa korujen ja katujen
nimissä: Teljän seurakunta, kauppakeskus Teljäntori, Teljänneito-koru
(Germund Baer: Kalevala-koru -sarja), Helsingin Munkkivuoressa Teljäntie
jne.)
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
