SUOMEN MUINAISKAUPUNGIT

Pidän ensi keskiviikkona, 2. 4. Satakunnan museossa esitelmän aiheesta

"Suomen muinaiskaupungit - totta vai tarua?" Esitelmä alkaa klo 17.30 ja

siihen liittyy powerpoint-esitys. Tässä tuon esityksen aineisto:

Sivu 1

VAELTAVAT KERÄILIJÄT

- Nykyihmisen alkukoti Afrikassa

- Siirrytään paikasta toiseen pieninä ryhminä.

- Keräily, alkukantainen metsästys ja kalastus

- Pyyntiyhteisössä ei hierarkiaa: eliitti puuttuu.

- Erikoistuminen eri ammatien harjoittajiksi vielä kaukana tulevaisuudessa.

Lähinnä naiset keräilevät, miehet pyydystävät.

- Tuotantoylijäämää ei muodostu, koska kaikki käytetään yhteisön

keskuudessa. Ravinto ja vaatteet sen seudun olosuhteiden mukaisesti, mihin

kulloinkin saavutaan.

- Koska tuotantoylijäämä puuttuu, on kauppa korkeintaan yhteisön sisäistä

vaihtokauppaa.

- Homo sapiens ei perusta kaupunkeja, ei liioin Homo Neanderthalicus.

Sivu 2

MAAILMAN VANHIMMAT KAUPUNGit

- Varhaisimmat maanviljelyyn taloutensa nojaavat yhteisöt syntyvät

Lähi-idässä n. 8500 - 7500 (ruis Syyriassa, viikuna Jordaniassa jne.)

- Ilmastonmuutos pakottaa asettumaan yhteen paikkaan ja muodostamaan

kyläyhteisöjä.

- Hedelmällisimmillä seuduilla, kuten Niilin ja kaksoisvirtain laaksoissa

viljely kykenee elättämään huomattavasti suuremman väkimäärän kuin keräily

ja pyynti missään.

- Syntyy tuotantoylijäämää, kaupan alku.

- Tarvekalut ja muut esineet valmistetaan vielä paljolta maanviljelyn

sivutöinä samoissa talouksissa, joissa sitä harjoitetaan. kotona syntyvät

vaatteet ja vasarat.

- Yhteisön vaurastuessa voidaan ihmiset, joilla on erikoistaitoja

(varsinkin kädentaitoja) vapauttaa maatyöstä harjoittamaan ammattia.

- Sepät, kuparisepät, kankaankutojat, veneen- ja laivanveistäjät:

varhaisimpien ammattikuntien synty.

- Paikoilleen asettunut yhteisö vaatii hallinnon. Päälliköiden ja

virkamiesten luokat kohoavat rahvaan yläpuolelle. Eliittien synty.

- Vauras maaseutu on edellytys kaupunkien olemassaololle.

- Jerikoa (Perustettu n. 7000 eKr.) pidetään maailman vanhimpana pysyvästi

asutettuna kaupunkina. Syyrian pääkaupunki Damaskos on myös erittäin vanha.

- Huomaa toisaalta Etelä- ja Keski-Amerikasta sekäKauko-idästä löydetyt

ilmeisten varhaiskaupunkien jäännökset.

Sivu 3

MIKÄ ON KAUPUNKI?

- Ympäröivää maaseutua tiheämmin asuttu, elinkeinorakenteeltaan

monipuolisempi, usein väestörakenteeltaan heterogeenisempi taajama. Usein

liikenneristeys.

- Tuotteiden jakelu- ja välityskeskus eli markkinapaikka.

- Hallintokeskus ja usein paikka, jossa oikeutta käydään ja tuomiot pannaan

täytäntöön (ks. käräjät)

- Kaupungin määritelmä vaihtelee riippuen ajankohdasta, kulttuurin

luonteesta ja hallintotavasta. Joskus kaupunki on koko valtio (sumerien,

kreikkalaisten ja etruskien kaupungit: Uruk, Ateena, Sparta jne.)

- Monet suuretkin kaupungit vain syntyvät. Tapa legitimoida

kaupunkioikeudetniihin liittyvine privilegioineen alkaa vasta keskiajan

Saksassa. Esim. Roomaa tai Jerusalemia ei kukaan varsinaisesti perustanut.

- Euroopassa aletaan kaupunkeja ympäröidä muureilla. Toisaalta

puolustustarkoitus, toisaalta tarve erottaa valtiovallan legitimoima yhteisö

ympäristöstään. Etuoikeutena lupa kantaa tullia.

Sivu 4

KAUPUNGIN ULKONÄKÖ JA ASUKKAAT

- Maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoitetaan kaupunginportin (tai muurin)

tällä puolen vielä kauan uudelle ajalle asti.

- Kauppiaat ja käsityöläiset muodostavat kaupunkiporvariston. Heidän

hallussaan on vallankäyttö.

- Pohjoismaissa ja suuressa osassa muuta Eurooppaa kaupungin asioista

päättää raati. Muualla vastaavia eliniä ovat esim. kaupunkineuvostot,

kaupunginvanhimmat ym. Raadissa pormestari tai jopa kaksi.

- Hallintovalta ja lainkäyttö enenevässä määrin suurkauppiaiden ja aatelin

haltuun.

- Palvelusväki, oppipojat, kisällit, irtolaiset. Kaupunkielämä etenkin

markkina-aikaan maaseutua vilkkaampaa.

- Järjestyksen ylläpito, puolustus ja (palo)turvallisuus eriytyvät omiksi

sektoreikseen. Kaupungissa tarvitaan henkilöitä huolehtimaan näistä

tarpeista.

- Kaupungit liikenteellisesti edullisimpiin paikkoihin (esim. Suomen kuusi

keskiaikaista kaupunkia kaikki meren äärellä.)

Sivu 5

RaUTAKAUDEN ja VARHAIS-KESKIAJAN OLOISTA SUOMESSA

- Todisteet kaupunkimaisten yhteisöjen olemassaolosta puuttuvat kivi-

pronssi- ja rautakauden Suomesta. (huomaa, että käsitettä "Suomi" ei

tunnettu, kunnes se alkoi tarkoittaa Varsinais-Suomea. Tässä esityksessä

Suomella ymmärretään nykyistä valtioaluettamme.)

- Väestöä hyvin vähän, rautakautemme lopulla, n. 1000 jKr. ehkä 40000.)

- Asutus erittäinen epäyhtenäisesti edullisimmin sijaitsevilla paikoilla,

kuten mereen laskevien jokien suut, rannikon parhaat satamapaikat jne.)

- Arkeologiset löydöt näistäkin vähäiset ehkä Rikalaa lukuun ottamatta.

- Elinkeinoina vielä rautakauden päättyessä (n. 1150 - 1200 jKr.)

pyydystys, jopa keräily. Alkukantaista maanviljelyä ja karjanhoitoa

harjoitetaan enenevässä määrin. Syntyy vastaava tilanne kuin Lähi-idässä ja

Egyptissä 9000 vuotta aiemmin. ¨

- Itämeren piirin ensimmäiset kaupungit, mm. Hedeby (Haithabo), Birka,

Sigtuna ja Visby syntyvät.

- Todisteet ulkomaankaupasta friisien Hedebyn johdolla puuttuvat meiltä,

mutta Birka ja sittemmin Visby nousevat tärkeiksi kaupan keskuksiksi.

- Käsityöläisammatit eriytyvät Suomessa rautakauden lopulta alkaen.

- Kauppa Itämeren koillisosassa vilkastuu. Suomen satamien yhteydet Birkaan

ja Gotlantiin ovat kiinteät. Talonpoikien seprakauppa kukoistaa Suomenlahden

yli Viroon ja kenties Pohjanlahden yli Ruotsiin.

- Ruotsi ja Novgorod taistelevat Suomen herruudesta. Väestöpohjamme ei riitä

torjumaan maahantunkeutujia kummaltakaan puolelta.

- Ristiretkiajasta alkaen muuan keino sitoa alue uusiin valtiaisiin on

perustaa sinne kaupunkeja ja vahvistaa toimenpide kuninkaan sinetillä.

Suomen vanhimpia näin perustettuja kaupunkeja ovat Porvoo ja Ulvila.

- Muinaiskaupungeiksi nimetyt yhteisömme syntyivät kaupankäynnin ja

liikenteen ansiosta. Ne ovat kruunun legitimoimia varsinaisia kaupunkeja

vanhempia.

Sivu 6

SUOMEN MAHDOLLISET MUINAISKAUPUNGIT

- Varsinais-Suomessa 6, Satakunnassa 3, Kanta-Hämeessä 1.

- Hahlo, Kokemäki

- Teljä, Kokemäki

- Ragvalda, Ulvila

- Kalanti, Uusikaupunki

- Kurkela, Nousiainen

- Sauvala, Lieto

- Koroinen, Turku

- Rikala, Halikko (nyk. Salo)

- Vanaja/Varikonniemi, Hämeenlinna

Kyrksundet, Hiittinen (nyk. Kemiönsaari

Sivu 7

MUINAIS-TURKU/KOROINEN

- Turussa useita ennen kaupungin perustamista ollutta, maaseutumaisen

asutuksen tihentymää. Kuhala, Kärsämäki, Kupittaa, Räntämäki eli Maaria jne.

- Kauppapaikkana Koroisten niemi n. 2 km:n päässä nykyisestä keskustasta,

Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdassa.

- Tavoitettavissa mereltä vielä keskiaikana (Maannousema)

- Yhteydet Ruotsiin ja kauemmas Itämeren yli vilkkaat jo myöhäisellä

rautakaudella.

- Piispankirkko ja piispan istuin v. 1229. Kirkko jäljellä vielä

1300-luvulla. Vitaliaanit hävittivät.

- Kirkon perustukset yhä nähtävyytenä, samoin piispantaloon kuuluneiden

rakennusten perustuksia. Valkea muistoristi.

- Halistenkoski esteenä laivojen kululle syvemmäs sisämaahan.

- Helppo puolustaa kolmelta ilmansuunnalta. Suojavalli, silta sen yli

mereltä kaupunkiin.

- 1600-luvulla piispan palkkatila, sittemmin lampuotitila.

- Arkeologiset kaivaukset 1898 - 1902.

- Vuodesta 1905 alkaen rauhoitettu muinaismuistoalue.

Sivu 8

RIKALA (Halikko/Salo)

- Nimi viittaa rikkauksiin tai muinaisskandinaaviseen sanaan Rike =

päällikkö - valtias, mahtimies.

- Halikonlahti ulottui Rikalan kukoistusaikana, 1000 - 1200-luvuilla tänne

asti. Erittäin vilkas satama, josta yhteyksiä välillisesti aina Arabiaan

asti.

- Hämäläisten satama eli Portus Tavastorum todennäköisesti täällä.

- Kauppapaikka/kaupunki neljällä mäellä. Rikalan linnavuori puolustuksen

ydin.

- Ehkä varmin muinaiskaupunkimme, sillä arkeologiset löydöt

kukoistuskaudelta ovat erityisen runsaat.

- Aseita, koruja, henkilökohtaisia tavaroita, jopa vaatteiden jäänteitä.

Kuuluisat Halikon käädyt löydettiin 1890.

- Pakanuus säilyi kauan, koska yhteydet pakanalliseen Hämeeseen olivat

kiinteät.

- Merkitys vähenee, kun Ruotsin kruunu ja katolinen kirkko saavat vallan.

Birger Jaarli rantautui ehkä Rikalaan Hämeen-retkellään 1249?

- Rikalan sijaan alueen mahtitekijöiksi suuret kartanot: Joensuu, Viurila,

Vuorentaka.

- SatMY:N päivä- tai kesäretki joskus tänne?

Sivu 9

RAGVALDA (Ulvilan Ravani)

- Professori Oiva Tuulion teoria v. 1930 arabialaisen maantieteilijän, Al

Idrisin kartan pohjalta.

- Kartta laadittu Sisilian hovissa v. 1154. Siinä suunnilleen nykyisen

Suomen kohdalla kirjaimet dvdh. Tuulion tulkinta: Ragvalda = Ravani.

- Annetut etäisyydet Göta-joelta, Sigtunasta ja Viron rannikolta täsmäisivät

näihin seutuihin. Toisaalta esim. Itämeren muoto Al Idrisin aikalaisille

tuntematon. Göta-jokikin laskee toiselle puolelle Ruotsia kuin kartassa

esitetään.

- Arkeologiset todisteet Ragvaldan sijainnista Ravanissa puuttuvat. Vasta

Liikistön laaja kalmisto tulee tähän kohtaan. Ulvilan rahalöytökin nuorempi.

- Jalmari Jaakkolan tyrmäys: Ragvalda-romantiikkaa!

- Tuulion teoria onkin hylätty, sillä maantieteellisestikin DVDH:n täytyi

sijaita mieluummin Suomen- kuin Pohjanlahden rannalla, ehkä Rikala?

Sivu 10

TELJÄ/TELJA (Kokemäen Ylistaro)

- Kokemäkeläiset sanoneet iät ja ajat kaupungiksi. Perimätieto runsasta ja

vankkaa.

- Nimi todennäköisesti skandinaavista perua (vrt. Norrtälje, Södertälje jne.

Esitetty Teljälle nimeä Östertälje)

- Ensimmäinen kirjallinen maininta professori Mikael Wexioniuksen

(aateloituna Gyldenstolpe) Suomen maantiedossa. Ei vielä nimeä paikkaa,

mutta sijainti tämä.

- Petter Forteliuksen Porin historiassa, jonka Alfred Hackman täydensi ja

julkaisi, paljon tietoa Teljästä. Lähes kaikki myöhemmin tutkittu perustuu

tähän 1700-luvun alkupuolella julkaistuun väitöskirjaan. Fortelius Ulvilan

rovastin poika.

- Ulrik Rudenskjöld näki raunioita 1738.

- Ylistaro Satakunnan suurin kylä ja keskuspaikka pitkälle keskiajalle asti.

Maakunnan sinettiä säilytetään täällä. Maakuntakäräjät ym. keskuspaikan

piirteitä.

- Pyhän Henrikin saarnahuone on Suomen vanhin puurakennus, kenties jopa alun

perin 1100-luvulta. Perimätiedon mukaan Henrik yöpyy tässä luhtiaitassa

elämänsä viimeisenä yönä ennen kohtalokasta retkeä Köyliönjärven jäälle.

- Dendrologiset mittaukset ja hirsirakenteet viittaavat tosin saksalaiseen

tyyliin 1400-luvulta.

- Saksalaisperäisten paikan- ja sukunimien runsaus Ylistarossa

silmiiinpistävän suuri, samoin Kokemäen Villiössä, Köönikänmäellä,

Leikkimäessä ym.

- Joki ei liene ollut purjehduskelpoinen tänne asti. Esteenä

Lammaistenkoski, jonka suvannossa toisaalta äärimmäisen tuottoisaa

kalastusta. Aluksia on tosin voitu vetää Teljän oletettuun satamaan ns.

raitioita myöten ohi koskien.

- Unto Salon johtamissa kaivauksissa 1960 ei löydetty merkkejä

kaupunkimaisesta asutuksesta. Sellaista sitä vastoin läheisissä

Köönikänmäessä ja Leikkimäessä. Näissä rikkaat rautakautiset kalmistot.

- Unto Salon johtopäätös, johon nykytutkimus nojaa: Teljä oli

markkinapaikka, tori puoteineen ja myyntipöytineen. Tällaisesta ei jääkään

arkeologisia todisteita. VArsinainen muinaiskaupunki, jos se oli olemassa,

sijaitsi Leikkimäki - Köönikänmäki - Villiö - akselilla.

- Teljä elää yhä monien yritysten, laitosten, jopa korujen ja katujen

nimissä: Teljän seurakunta, kauppakeskus Teljäntori, Teljänneito-koru

(Germund Baer: Kalevala-koru -sarja), Helsingin Munkkivuoressa Teljäntie

jne.)

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi