Kuuloaistia luonnehtii Pentti Linkola lintuharrastajan tärkeimmäksi
aistiksi. Joskus uskon hänen olevan oikeassa. Teesi toteutuu syksyisin
kuulemma näyttävällä mutta myös kuuluvalla tavalla kurkien, hanhien ja
lopulta vielä joutsenten muuttaessa äänekkäinä muille maille vierahille.
Mukavasti ne myös siirtyilevät paikasta toiseen ennen varsinaista muuttoa.
Pellolta veteen ja aamulla takaisin, se tuntuu olevan tapa ainakin täällä
Porin suunnalla. Vaasan Söderfjärden ja Kokemäki - Huittisen Puurijärvi ovat
sokealle harrastajalle niin ikään käynnin arvoisia paikkoja. Kyllä kurjissa
löytyy.
Kurjista kurjimmaksi tunsin muuten oloni eilen, ennen kuin koko vuoden
upeimmasta elämyksestä nauttia sain. Vaimo laski 255 kurjen kiertoparven,
neljä sataa valkoposkihanhea kolmessa ryppäässä ja päälle päätteeksi vielä
1200 sinisorsaa Preiviikin kalarannassa. Ei väliä, vaikka sorsat hiljaisina
miehinä meressä mököttivät, lähtihän hanhista ja kurjista ääntä sitäkin
runsaammalti. Määrät eivät ole (ehkä sinisorsia lukuun ottamatta) mitään
huippulukuja. Minulle ne kyllä riittivät nostamaan lintuharrastukseni lähes
kuolleista.
Porinhanski
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti