NELJÄLLÄ AISTILLA - SOKEAN LUONTOKIRJA

Ei sellaista ole kirjoitettu, enkä tiedä, kirjoitetaankokaan.

Luontokirjailija IIris Kalliola vain ehdotti Vammalan vanhan kirjan päivien

aattoiltana tätä aihetta minulle. Istuttiin tietokirjailijoiden

puffet-iltaa. Pari mukiakin oli kallistettu, mutta Iiris ehdotti tuota

tosissaan.

Ehdotus ei tullut yllätyksenä. Meissä sokeissahan kiinnostaa näkeviä eniten

se sokeus. Kun juttukumppani havaitaan sokeaksi, alkaa hänelle sadella

kysymyksiä nimen omaan hänen näkemättömyydestään. Kuinka kauan olet ollut;

oletko täysin; näetkö edes valoa... tuttua tiedustelua on tuollainen,

helppoakin. Vaikeaksi menee peli, kun pitäisi saada näkevä tajuamaan meidät

hyvin samantapaisiksi olennoiksi kuin he itse. Sokean tavat kokea vaikkapa

se luonto poikkeavat ainakin minun tapauksessani näkevien luontoelämyksistä

vain olemalla huomattavasti rajallisemmat.

En pääse palkitsemaan näkevää millään kovin ihmeellisellä. He tahtovat

kuulla minun kuulevan, tuntevan, haistavan ja jopa maistavan paljon

voimakkaammin kuin ihmiset yleensä. Kuvitelma muiden aistiemme erityisestä

herkkyydestä on valtavan yleinen. En huonona ihmispsyyken tuntijana oikein

tiedä, miksi näkevät haluavat helliä tällaista povessaan. Ajatus on toki

kaunis. Tuskin moni sokea panisi pahakseen, jos se olisi myös tosi.

Mene sitten kertomaan itseltäsi ihmeitä janoavalle näkevälle, että sinua

oikeasti keljuttaa kyvyttömyytesi nähdä luonnon ihanuus. Kuulemalla,

haistamalla ja tuntemalla saa ympäristöstä irti toki jonkin verran, joku

sokea enemmän, joku vähemmän. Näön antamaa informaatiota ja esteettistä

elämystä ei kyllä mikään korvaa. Niin, ja ovathan monen sokean muutkin

aistit heikentyneet. Olemme keskimäärin vanhaa väkeä.

Minusta ei ole Iiriksen ehdottaman kirjan kirjoittajaksi. Sen tehköön sokea,

jokajoka nauttii luonnon kauneudesta kaipaamatta näköä kokemuksensa tueksi.

Minä kerään sillä välin tietoa tuota suunnittelemaani satakieli-kirjaa

varten. Vaikka näet luonto antaa minulle esteettisen elämyksen hyvin

harvoin, sen ilmiöt kiinnostavat kovin. Suuri, vielä jäljelläoleva tehtäväni

tässä maailmassa liittyy tiedon keruuseen ja jakamiseen. Ja muuten siltä

sektorilta voi joskus ihmeellisen kauniita helmiä löytyäkin.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

VALTIO TURVAA YKSILÖN VAPAUDEN

Historianfilosofinen essee Georg Wilhelm Friedrich Hegelin teorioiden

pohjalta

Hannes Tiira

Tarve kirjoittaa tämä paikoin vaikeatajuinen essee nousee

politiikka-alueella käydystä keskustelusta. Siinä olemme heitelleet

kohtalaisen pinnallisia, enemmän tunteeseen kuin järkeen nojaavia näkemyksiä

nykyisen oikeistovirtauksen syistä ja seurauksista. Nyt yritän hahmottaa

aihetta oppimestarina yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista ja kiitetyimmistä

ajattelijoista, pappa Hegeliksikin sanottu, vuosina 1770 - 1831 elänyt mies.

Tehtävä ei ole helppo. G. W. F. Hegel kuuluu tokaisseen: "Vain hyksion minua

ymmärtänyt - ja hänkin väärin." Historiasta hän totesi: "Minervanpöllö

lähtee liikkeelle vasta hämärän laskeuduttua." Tämä tarkoittaa, että kunkin

aikakauden ilmiöitä, ristiriitoja ja kehitystä voidaan arvioida vain

jälkikäteen. Niinpä me emme nyt voi ymmärtää, emmepä edes ennustaa,

mihin avoimeen itsekkyyteen, globaaleihin markkinoihin ja

saalistusluonteiseen kilpailuun ankkuroituva ultraliberaali suuntaus johtaa.

Se nähdään, etteivät valtiot eivätkä niiden liitotkaan kykene toistaiseksi

sitä pysäyttämään. Suurpääoman voittokulku ja kansalaisten sille antama

poliittinen kannatus näyttävät etenevän hallitsemattomasti. Seuraukset

tuntuvat eriarvoisuuden kasvuna ja poliittisen vallan siirtymänä

yhteiskunnalta pääomien omistajille.

Kauanko näin jatkuu, ei siis ole arvioitavissa. Ennustettavissa tämä kaikki

sen sijaan oli, eihän kyse ole kokonaan uudesta, ihmiskunnan historiassa

koskaan esiintymättömästä ilmiöstä. Hegel ajattelee jopa, että

kansalaisyhteiskunnassa, joka on eri asia kuin valtio, vallitsee aina

kaikkien sota kaikkia vastaan. Ihminen on tuomittu ajamaan omaa etuaan niin,

että ilman valtiota keskuudessamme vallitsevat ns. viidakon lait. Vahva

voittaa heikon, rikas köyhän, kaunis ruman jne. Luonnossa tämä toteutuu

Charles Darwinin mukaan niin, että vain vahvimmat ovat elinkelpoisia,

heikkojen kohtalona on tuhoutua.

Sama pätee melkein muttei täysin ihmisten suhteen. Myös meidän tekojamme ja

pyrkimyksiämme hallitsee estoton itsekkyys. Hegelin mukaan on kuitenkin

olemassa tekijä, joka pystyy hillitsemään markkinavoimien vastuutonta valtaa

niin, ettei se ryöstäydy sietämättömäksi. Tämä tekijä on valtio. Sen tehtävä

on säätää lakeja ja kaventaa rajoittamatonta yksilönvapautta yhteisen hyvän

nimissä. Valtion tulee ottaa huomioon kaikkien asukkaidensa hyvä. Siksi sen

on pakko puuttua esim. keinottelijoiden, petkuttajien ja veronkiertäjien

vapauteen tehdä niin kuin ne mieluiten tekisivät.

No valtiot ovat tietysti onnistuneet tarkoituksessaan vaihtelevasti.

Pohjois-Koreassa vaikuttaa rentoutuneelta vain yksi henkilö, Venäjällä ja

monissa kehitysmaissa vapaus kuuluu harvoille oligarkeille, niin myös

entisessä Neuvostoliitossa. Pohjoismainen demokratia (sosiaalidemokratia)

tulee kohtalaisen lähelle valtion olemassaolon tarkoitusta. Siitä on

kansainvälinen suurkapitalismi tänään ottamassa niskalenkkiä. Suojaverkkoa

puretaan kiihtyvällä vauhdilla.

Hämärä on mielestäni pappa Hegelin selitys voimalle, joka tekee valtiosta

itsetarkoituksen. Hän puhuu "näkymättömästä kädestä." Tapahtuisi siis

itsestään ikään kuin ylhäältä ohjautuvasti, että yhteiskunnat paranevat

kohti kaikille hyvää takaavaa olemusta. Minun näkemykseni mukaan tällä

myyttisellä "näkymättömällä kädellä" on kaksi nimeä: kristinusko ja

sosiaalidemokratia. Näiden aatteiden lähtökohtana on ajatella ensin

yhteistä, sitten omaa etua. Emme voi palvoa yhtaikaa Jumalaa ja mammonaa.

Emme myöskään jätä toveria niiden armoille, jotka, kuten vanhat

työväenmiehet sanoivat, jyrää meitin.

Monet nykyiset valtiot ovatkin muotoutuneet ihmisystävällisiksi juuri

kristillisen lainsäädännön ja työväenliikkeen läpimenneiden vaatimusten

ansiosta. Perkeleellinen rahavalta ja varsinkin kehitysmaissa diktatuurit

ovat yrittäneet torjua yhteisen hyvän pyrinnöt. Onnistuvatko ne siinä? Jos

pappa Hegeliin on uskominen, ne epäonnistuvat. Kuljemme vääjäämättä kohti

demokraattista, oikeudenmukaista ja hyvää tarkoittavaa valtiota. Nykyinen

oikeistosuuntaus olisi tämän mukaan vain tilapäinen taka-askel.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

JUHANNUSTANSSEISTA SYTTYI "SALAMASOTA"

Kohdakkoin tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Hannu Salaman romaani

"Juhannustanssit" vei kirjailijan oikeuteen syytettynä jumalanpilkasta.

Mediakohu oli melkoinen ja Salamalle sovitettiin jonkinlaista

vääryyttäkärsineen marttyyrin kruunua. Lopulta presidentti Urho Kekkonen

kumosi oikeusasteiden rapsauttamat, lievät tuomiot. Kirjan myynti nousi

pilviin, vaikkei se teoksena ihan sellaista suosiota olisi ansainnut.

Oikeusjuttua Hannu Salamaa ja kustannusyhtiö Otavaa vastaan ei nostanut

kirkko, vaan se nostettiin viime kädessä eduskuntalähtöisesti. Yleensä

lempeä ja avarakatseinen arkkipiispa Martti Simojoki toki paheksui

puheessaan kirjan rehevimpiä kohtia edellyttämättä sentään käräjäkäsittelyä.

Sama Simojoki muuten lähetti aikanaan Armi Kuuselalle onnittelukirjeen, kun

tämä oli valittu Miss Universumiksi.

Ymmärrän piispallista kritiikkiä, syytteen nostoa en ymmärrä enkä hyväksy.

Pidän rikoksina vain tekoja, jotka vahingoittavat jotakuta. Ketä Otava ja

Salama vahingoittivat? Jumala ei ole meidän pilkkaamistemme tavoitettavissa.

Ei Hänen kunniaansa tarvitse puolustaa lakituvissa. Tuomiot Hän jakelee

aikojen lopussa ihan itse. Jotkin tuomiot ovat silloin langettavia, monet

vapauttavia.

Jos taas ajatellaan meidän kristittyjen tunteita, tuskin juhannustanssit

olisivat niitäkään loukanneet, ellei teoksesta olisi nostettu noin kovaa

meteliä. Harva kristitty jos kukaan olisi tullut lukeneeksikaan kirjaa ilman

valtavaa mediajulkisuutta. Sen takiahan jotkut kristitytkin lukivat

juhannustanssit. Uteliaisuus pani tekemään niin. Enimmäkseen uskovien lukema

kirjallisuus on toisenlaista.

Itse olin "Salamasodan" riehuessa kymmenvuotias. Aikuisena olen lukenut

kirjan ja kuullut kaksi siitä tehtyä kesäteatterinäytelmää. Kirja on

mielestäni näppärä kuvaus tavasta, jolla varmaan miljoona suomalaista jussia

viettää. Näytelmät osoittautuivat sekaviksi ja huonosti näytellyiksi, vaikka

toisesta vastasi Porin kuulu rakastajat-teatteri.

Syytteen aiheuttanut muurarin tilitys on kielellisesti värikäs,

inhimillisesti uskottava ja kirjallisesti täysipainoinen teksti. Ainakaan

minun puseroni sisällä asuvaa kristittyä vuodatus ei loukannut. Sääliksi

vain kävi kyseinen muurari. Ei hänen ollut hyvä olla. Liekö sitten Salaman

itsensä. Ehkei vielä silloin mutta näin vanhemmiten - toivottavasti.

en

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Ryöstökapitalistin työllisyysresepti‏

Palkkojen jäädytys, pääomaveron kevennys, sosiaali- ja erityisesti

työttömyysturvan leikkaukset sekä rajoitukset lakko-oikeuteen: kas siinä

keinot, joilla elinkeinoelämä poistaisi työttömyyden. Tulisi paljon

halvemmaksi työllistää. Useampi käsipari tekee enemmän työtä yrityksen

hyväksi kuin harvempi, joten tulos kasvaa. Kun kustannukset ovat samat tai

jopa alemmat kuin vähällä työvoimalla, jää viivan alle isompi euromäärä.

Tämä voidaan jakaa osinkoina omistajille, joiden ajatellaan investoivan

voittonsa lisätuotantoon. Käytännössä voitot käytetään usein johonkin aivan

muuhun. Sijoituskeinottelu ja valtavien omaisuuksien mahdollistama

luksus-elämä ovat monen kapitalistin arkipäivää. Björn Wahlroos perusteli

Nordean irtisanomisia omalla ja lastensa kalliilla tottumuksilla.

Pankkivirkailijoiden mielestä yli sadan ihmisen jääminen vaille työtä on

liian suuri hinta upporikkaan perheen talouden lujittamisesta.

Hallitusneuvotteluissa on pitkälti kysymys näistä asioista. Kokoomus yhtyy

pitkälti elinkeinoelämän näkemyksiin. Varsinkin puolueen yrittäjäsiipi

ryöstökapitalisti Eero Lehden johdolla unelmoi olemattoman työttömyysturvan

yhteiskunnasta. Tätä ei Aleksander Stubb vain saa sanoa ääneen. Päämäärään

täytyy pyrkiä ovelammin sanakääntein. Vastassa on nimittäin omalla työllään

eikä toisia riistämällä elävien puolustaja nimeltä SDP. Yhdessä

ammattiyhdistysliikkeen ja muun vasemmiston kanssa puolue koettaa hillitä

porvarin himoja. Onkin pantava kova kovaa vastaan, ettei elinkeinoelämä =

kokoomus pääse sanelemaan hallitusohjelman sisältöä. Se näet merkitsisi

ankeita aikoja sekä työttömille että työssäkäyville, meille pikku

yrittäjillekin.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Pronssikautinen asuinpaikka Rieskaronmäki‏

Uusimmassa kirjassani esiintyvistä virheistä pahin koskee Nakkilan

Rieskaronmäkeä. Nakkilan Kivialhossa sijaitseva asuinpaikka on Suomen

tunnetuin pronssikautinen hautaröykkiökompleksi. Siellä on maamme vanhimman

navetan jäännökset. Vanhin lampaan, lehmän ja hevosen luu on löydetty juuri

Rieskaronmäestä. Kirjassani erehdyn toteamaan, että näin olisi tehty

Nakkilan Penttalassa. Penttala on kuitenkin rauta- ei pronssikautinen

muinaismuistoalue.

Hannes Tiira

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

NÄIN KOHTAAT NÄKÖVAMMAISEN

Toista video Videolla esitetään oikea opastusote ja annetaan neuvoja esimerkiksi portaissa ja ahtaissa paikoissa kulkemiseen. Väliotsikot: - Opastusote - Portaissa opastetaan rauhallisesti - Opastaminen ovissa -… 00:04:02 Lisätty 11.6.2014 180 näkymää

Kirsti-Sisko Salonen antoi mielellään luvan julkaista kirjoittamansa

tiedotteen tässä blogissa. Asia on tärkeä, sillä useimmat näkevät tuntevat

olonsa epävarmoiksi kohdatessaan sokean tai vaikeasti heikkonäköisen

ihmisen. Tästä aiheutuu turhaa varovaisuutta ja epäluontevia tilanteita.

Oikeaa tietoa aiheesta antavat allamainitut videot.

Tässä Kirsti-Siskon viesti:

Hei,

Liitto on julkaissut kaksi videota, joista toisessa neuvotaan

turvalliseen opastamiseen eri tilanteissa ja toisessa annetaan vinkkejä

avun tarjoamiseen. Videot ovat nimeltään "Puoli askelta edellä - näin

opastat turvallisesti" ja "Hei, voinko auttaa? Näin kohtaat

näkövammaisen"

Esintyjinä ovat kuntoutusohjaaja Arto Viljakainen ja it-asiantuntija

Jari Mikola.

Videot ovat katsottavissa Youtubessa.

Puoli askelta edellä on osoitteessa http://youtu.be/Yggeg1FWs9U

Hei, voinko auttaa on osoitteessa http://youtu.be/a1zURqkkU38

___

ystävällisesti

Kirsti-sisko S.

___

Ystävällisin terveisin

Kirsti-Sisko Salonen

tiedottaja

Näkövammaisten Keskusliitto - Yhdessä näemme enemmän

PL 61, 00030 IIRIS

Käyntiosoite: Marjaniementie 74, 00930 Helsinki (itäkeskus)

09 3960 4623, 050 377 8715

kirsti-sisko.salonen@nkl.fi

Näkövammaisten Keskusliitto on Suomen näkövammaisyhdistysten

kattojärjestö, joka edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten

oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii näkemisen

asiantuntijana. Suomessa on arviolta 80 000 näkövammaista ihmistä,

joista kaikki eivät käytä liikkuessaan valkoista keppiä. Sokeita on noin

10 000. Lisätietoa www.nkl.fi

DEKKARI JYSÄHTI SIELUUN JA SEISAUTTI VERENI

Mistä tuolla Ruotsin maalla noita jännityksen mestareita sikiää? Tuoreimpana

ja minun vaatimattomasta mielestäni parhaista parhaana on tuotava esiin

pariskunta Cilla ja Rolf Börjlund. Heidän dekkarinsa "Nousuvesi" meni

jännityksen tasolla paikoin niin hirmuiseksi, että oli pakko keskeyttää

kuuntelu. Jatkaa ei voinut, sillä henkisalpa pallean tienoolla alkoi

puristaa jo vaarallisesti.

Nuori kaunotar ripustetaan puuhun odottamaan nousuvettä. Kun se tulee, hän

tietysti huuhtoutuu mereen. Tukholmassa rikollinen nuorisojengi hakkaa,

potkii ja lopulta tappaa rähjäisen laitapuolen elämään liukuneita. Olivia

Rönning, poliisin tytär ja itsekin poliisiksi opiskeleva nainen valitsee

harjoitustyökseen sen Koster-saarella tehdyn murhan analysoinnin. Rikos on

tehty 20 vuotta sitten ja jäänyt silloin pimeäksi. Olivian tulisi ensi

töiksi löytää tapauksen taannoinen päätutkija, mutta sepä varsin vaikeaksi

haasteeksi osoittautuukin.

Dekkarissa liikutaan yhteiskunnan pohjalla ja huipulla. Liike-elämän

johtavan kerroksen mädäntyneet asenteet, loputon ahneus ja tarvittaessa

vaikka väkivaltaan itsensä oikeuttava itsekkyys peilautuvat heidän uhriensa

kohtaloihin. Palmen murhan kunniaksi juodaan herrojen klubilla läpi yön

samppanjaa.

Börjlindit ovat loistavia ihmiskuvaajia. He pääsevät niin roskiksissa

rottien seurassa elävien kodittomien kuin rulettisaleissa miljoonilla

pelaavien pörssikeinottelijoiden päiden sisään. Juonen hätkähdyttävät

yllätykset ovat mansikoita kakun päällä. Minä rakastan tuota romaania.

Lukija Pinja Flink, joka wikipediasta etsimieni tietojen mukaan on

ammattinäyttelijä, lukee Daisy-kirjan ihanasti. Hänellä onantaa ääni kirjan

jokaiselle henkilölle. Näyttelevä luenta on herkkua silloin, kun se tehdään

taiten. Pinja Flink tekee. Olen ylpeä siitä, että olen saanut syntyä samassa

Jämsän kunnassa kuin hän, tosin 20 vuotta aiemmin.

Nousuvettä suosittelee Hanski

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi