Merja Hanski-nimisen tuttavani opaskoiraa ei päästetty konserttisaliin
Lahdessa. Nainen teki tästä rikosilmoituksen syrjinnän perusteella. Poliisin
mielestä Hanskia ei ollut syrjitty varsinkin, kun koiralle oli tarjottu
mukavan turvallista paikkaa konserttitalon sisältä.
Hurtattomana koira-allergikkona tämä Hanski ei ota kantaa Merja-merkkisen
Hanskin tapaukseen. Suomen Kuvalehden jyviin ja akanoihin voisi kyllä
lähettää asiaa koskeneen uutisen ingressin: Hanskilta jäi konsertti
näkemättä. Se olisi jäänyt häneltä näkemättä, vaikka koira olisi saanut
seurata emäntäänsä saliin. Me molemmat Hanskit kas olemme yhtä sokeita.
Minua muuten tökkii yleensäkin tuo ilmaisu "nähdä konsertti." Tulevatko
ihmiset ensisijaisesti katselemaan muusikkoja ja heidän soittimiaan vai
kuuntelemaan soitantaa? Tai ehkä he tulevat katselemaan toinen toisiaan.
Siihen suuntaan viittaa se vilkas, meitä harvoja kuuntelemaan keskittyviä
häiritsevä keskustelu, jota sekä jazz- että kevyen musiikin konserteissa
ahkerasti käydään. Kuuntelemaan on saavuttu omaa ja korkeintaan kaverin
ääntä. Sen yli ei kuule soittoa eikä laulua, mutta voihan soittajia
katsella. Konsertti ei jää näkemättä jos kenties jääkin kuulematta.
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti