Hyväksi hyrähti Hanneksen mieli äsken päättyneessä Porin työväenyhdistyksen
vuodenvaihteen juhlassa. Siellä tuoksuii joltain sentapaiselta kuin vanhan
kunnon työväenliikkeen hengeltä. Kun salintäysi yleisö, minä muiden mukana,
yhtyi lopuksi tuohon Väinö Linnan romaaneistakin tuttuun työväenmarssiin,
kohoili Hanskin rinta siihen malliin, että jospa tästä vielä itsekin...
Vanha sotaratsu täällä kuopsuttaa maata, suu käy vaahtoon ja päätös jatkaa
sittenkin politiikan tantereilla kypsyy kiehahtain.
No pelkkä työväen marssi tuskin saisi noin isoja ihmeitä aikaan.
Pääsyyllinen on tamperelainen ihme nimeltä Sanna Marin. Sanna puhui 40
minuuttia ilman papereita täyttä asiaa. Kämmenet hellinä puolueen
varapuhikselle taputimme. Kyytiä Sannan puheessa kas saivat hallituksen
leikkaukset, eläkkeiden alennukset, koulutusmäärärahojen radikaali
vähentäminen ja ylipäänsä se jakolinjojen piirtely, jolla työväkeä
kurjistetaan. Kauhistuttava ja pöyristyttävä kehitys on saamassa kansan
tuomion, SDP on osaksi hallituksen toilailujen, osaksi oman järkevän
vaihtoehtobudjettinsa ansiosta noussut jo gallup-kärkeen. Ensi vuoden
kunnallisvaaleissa kannatus realisoituu, sillä nyt meillä on lamaannuksen
jälkeen henki päällä.
Ammentaa saamme myös historiasta. Ketkä taisdtelivat 8-tuntisen työpäivän
kaikille suomalaisille? Ketkä vaativat vapautta torppareille? Ketkä loivat
sosiaaliturvan? Ei näitä ilman ankaraa työtä saavutettu. Vastassa on aina
ollut porvari. Jos kokoomuksesta riippuisi, ei tällaista hyvinvointivaltiota
olisi olemassa. Nyt se ja muut porvaripuolueet ovat näyttäneet oikean
karvansa. Kunpa mahdollisimman moni älyäisi tämän.
Ai mitenkö teetä sitten? Torvisoittopuoli tuli selväksi. Sitä ennen
Tiiratorpan isäntä nautti kupin teetä. Kahvinjuonti on kas ainaiseksi
meikäläiseltä ohi. Kahvi nostaa verenpainetta. Niin tekee myös tupakka,
mutta minä noudatan periaatetta: Hyvien päätösten jälkeen toverit polttavat
sikarin.
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti