LINTUJEN YÖ

Kolme viikkoa meitä helli lämmin pouta päivät pääskytysten, mutta annas

olla, kun sokeiden lintuyö tä  viettää alettiin: kyllä silloin tuli vettä

taivaalta. Väliin kaatamalla, väliin rankasti, joskus vain tihkuten sitä

niskaan saatiin. Lintuyöhön osallistuja tunnistettiin Onnelan respassa

jännittyneestä ilmeestä. Voidaanko ollenkaan retkeillä?

Voitiin toki. Onnelan pihapiirissä käpsehdittiin käyt. katsoen kuivina.

Lintuja vain olisi sopinut olla enemmän Tuusulanjärven vesissä kuin ne pari

lokkia ja rantasipi. Mustarastas rannalla kyllä heläytteli huiluaan

väsymättä tunnista toiseen. Ehkä se tietää olevansa Uudenmaan maakuntalintu.

Lauluero vasta aamuyöstä kuultuun laulurastaaseen on selkeä muttei yleisesti

tunnettu. Tapahtuman toinen päätavoite oli oppia erottamaan nämä yleiset

rastaat toisistaan. Niitäkin tavallisempi punakylkirastas kiekuu ja kitisee

omaperäisemmin joskin eri murteilla Itä- ja Länsi-Suomessa.

Retkien toiseksi tavoitteeksi asetin kahden runsaslukuisimman lintulajimme,

peipon ja pajulinnun tunnistuksen. Myös tähän antoi keväinen Keski-Uusimaa

hyvät edellytykset. Peipot ja pajulinnut lauloivat täyttä kaulaa Onnelan

pihapiirissä, aamutuimaan jopa niin päällekkäin, että ehdin sanoa puolet

toisen nimestä kun jo toinen tirskautti. Jäi silti kuva, että osallistujat

oppivat sekä peippo- että rastasläksyn.

Aamuneljältä siis ampaisimme Tuusulaa ja Järvenpäätä kiertävälle radalle.

Vaikka ensimmäinen kohde oli Lemmenlaakso, emme toteuttaneet katalaa

ideaamme rymistellä hääyötä viettävän parin sviittiin heitä linturetkelle

kutsumaan. Muuan myöhäinen häävieras pyrki luontoväen autoon siihen toki

pääsemättä. Me taas pääsimme kuulemaan lähes kaikkia peruslajeja, kesän

symboleja, käkeä ja satakieltäkin. Mitään suurharvinaisuuksia ei tavattu.

Sellaisten ja vähän tavallisempien tuttavien ääniin vihkiydyimme

lauantai-iltana. Lauri Hallikaisen Luonto soi-levyt ovat oivallisia ja niitä

saa lainata Celiasta.

Olen väärä henkilö arvioimaan, miten tapahtuma onnistui. Eivät retkeläiset

kuitenkaan täysin tyytymättömiä yönseutuun olleet, koska ilmaisivat halunsa

osallistua johonkin tämäntapaiseen toistekin.

Lintujen yössä havaitut lajit:

Kalalokki

Naurulokki

Harmaalokki

Talitiainen

Sinitiainen

Kuusitiainen

Hippiäinen (Sari Tuominen ja Olavi Kurttio)

Pohjansirkku (Minä ja Kurttio)

Kirjosieppo

Haarapääsky

Mustarastas

Laulurastas

Punakylkirastas

Punarinta

Käki

Satakieli

Rantasipi

Taivaanvuohi

Pensaskerttu

Mustapääkerttu

Punavarpunen

Valkoposkihanhi

Varis

Harakka

Naakka

Fasaani

Peukaloinen

Sirittäjä

Tiltaltti

Sepelkyyhky

Heinäsorsa eli sinisorsa

Yht. 31

Jos joku mukanaollut muistaa muita, lisätköön. Pienenä pettymyksenä

mainitsen tikkojen poissaolon. Kovasti odotin meidän saavan kuulla

harvinaista idän  uunilintua. Sellainen kuuluu Lemmenlaakson linnustoon.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi