KARHUNLAUKKAA

Kuuntelin tuossa radiosta Juha Laaksosen ja Riku Lumiaron luontoretken.

Tunnelmoivat Ramsholmenin luonnonpuistossa, Ahvenanmaalla. Siellä oli maa

valkoisenaan karhunlaukkaa. Kertoivat, että tätä sipulintuoksuista ja

sipulilta maistuvaa, kaunista kasvia syödäänkin. Heräsi valtava halu

istuttaa sitä Tiiratuvan eli mökkini pihaan. Tietääkö joku muu viherpeukalo,

mitä pitää ottaa huomioon siinä toimessa?

Myös Ramsholmenin saarniin, tammiin, kämmeköihin ja pähkinäpensaisiin sekä

tietysti lintuihin retkahtanut Hanski

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

47 LAJIN SAUNARETKI

Saunarauha julistetaan tänään klo 13. Te ette saa kuluvan vuorokauden aikana

kiljua ettekä kirkasta saunassa. Kaikki melskaus löylyhuoneessa on

kiellettyä, niin myös huono käytös hiljaisemmin äänenpainoin.

No minä kirkaisin eilen mökkini puulämmitteisessä saunassa kerran. Sormet

osuivat kuumavesiastiaan, kun piti heittää ensimmäiset löylyt. Ei ehtinyt

tulla edes palohaavoja, koska refleksit toimivat. Tapauksesta virisi sen

vähäisyydestä huolimatta vilkas keskustelu lauteilla. Miten pienestä kaikki

voi olla kiinni? Yksi sekunti, jopa sen sadasosa voi muuttaa koko elämän.

Tapasimme muutama yö sitten linturetkellä 80-vuotiaan miehen, jonka vaimo

oli pudonnut portaissa: Kokokehon halvaus kaulasta alaspäin, täysi

liikkumattomuus ennen hyvin toimeliaalle naiselle, kolmen vuoden tasaisen

heikkenemisen jälkeen kuolema. Panee sellainen pakostakin ajattelemaan.

Linturetkillä tapahtuu paljon. Olen itsekin pudonnut vaarallisesti

pitkospuilta, saanut haavan ohimoon lapintiiralta ja tullut ennätysvauhtia

alas puusta viirupöllön lähestyessä siellä olevia pesäpoikasiaan

puolustamaan. Eilinen saunaretki jäi mieleen paitsi erityishyvien eväiden

(karjalanpiirakoita, ykkösluokan makkaraa, valkosipulikurkkua, tomaattia)

myös lintulajien määrän ansiosta. Ei lintumies käy edes saunassa liittämättä

käyntiin retkeä. Itseensä saunaan kuului vain mustarastas. Muutkin lajit

olivat peruskalustoa, ei rytikerttusta ja kaulushaikaraa kummempia

erikoisuuksia mutta peruslajeistakin kertyy tähän aikaan vuodesta melkoinen

retkipinnamäärä. Kaikki Suomessa pesivät lajit ovat paikan päällä nyt.

Muutto on päättynyt ja kahlaajanaaraiden syysmuutto alkanut. Monien lajien

pesintä on käynnissä eivätkä kaikki koiraat ole löytäneet kumppania. Kuulon

varassa harrastavan kannalta se on hyvä, linnun itsensä kannalta tietysti

huono asia.

Kirjoittelin  tätä, kun vaimo ilmoitti näkevänsä ikkunasta hiirihaukan. Se

on pihapinnamme numero 73. Olemme ohittaneet viime vuoden lopputuloksenkin

jo kolmella lajilla. Antaisin silti pois kaikki pihapinnat, jos saisin

kuulla tänäkin vuonna luhtahuitin ja rastaskerttusen. Eipä joku

suurharvinaisuuskaan olisi paha. Myös sellainen  voi tapahtua sekunnissa.

Muuan sekunti 15. kesäkuuta 2008 muutti minun lintuharrastukseni luonteen

ts. koko elämän. Niiralan raja-aseman tuntumassa melskannut siperiankurppa

oli Suomen ensimmäinen ja Euroopan toinen. Hannu Kivivuori, vaimoni ja minä

määritimme sen.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

LUHTALINNUT HUKASSA

Yölaulajiin kajahtaneena lintuharrastajana olen kovin murheissani

luhta-alkuisten lajien nykyvähyydestä Porin seudulla. Ennen viitakerttusta

yleisempi luhtakerttunen on tosi tiukassa. Esim. Toukarin yölaulajapuistossa

niitä on joskus parhaana yönä melskannut viisitoista. Tänä vuonna hyvä jos

yhden ryöppyilevää boleroa kuulla saa.

Luhtahuitti on Porissa perinteisesti vähälukuinen rantakana. Sen on kuultu

"piiskaavan" vedenpintaa Yyterissä ja Leveäkarilla. En kuitenkaan minä.

Yhden luhtakanan kuulin döddöttävän Levonkurkussa, mutta siinäpä vedessä

viihtyvä rantakanaosasto osaltani on. No ellei nokikanaa katsota tähän

poppooseen kuuluvaksi keilapalloksi. Viitakerttusten ja päivälinnuista

erityisesti jalohaikaroiden menestys lievittää harmia. Jään silti miettimään

luhtalintujen niukkuutta. Onko kylmällä ja sateisella viime kesällä ehkä

osuutta asiaan?

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Lintuiloa kerrakseen:

Sarvipöllö, jalohaikara, sirkkalinnut,

kenttäkerttunen [7751]

Viimeksi mainittua en tosin käynyt bongaamassa Porin Leveäkarilta, kun olin

lajin laulua kuullut Suomessakin aiemmin. Viestin lopussa sen ääninäyte.

Eilinen päivä ja viime yö merkitsivät kyllä hienojen lintuelämysten sarjaa.

Ari Rantamäki antoi ensin Enäjärvellä silittää rengastamaansa kuusitiaisen

poikaa. Se oli suloinen. Rantamäen kerrottua, että Kirjurinluodossa,

vihertietokeskuksen viereisessä puussa sarvipöllön poikaset kerjäävät ruokaa

porhalsimme sinne. Nälkä oli ilmeisesti tyydytetty. Emme kuulleet poikasten

kerjuuta mutta Pirjo näki emon. Päivemmällä hän näki Tiiratorpan pihassa,

kuinka jalohaikara lensi joen yllä. Lintu on vaaleampi ja sirompi kuin

täällä yleinen harmaahaikara. Kun vielä yöllä saimme kuulla

viitasirkkalintua ja useita pensassirkkalintuja yölaulajaparatiisi

Toukarissa, täytyy retkeilyn sanoa tuottaneen iloa. Itse asiassa olin

luullut, etten enää kuule Locustellojen (sirkkalintujen) sirinää mutta

pääskyn pälkähät, kuulenhan minä. Visili ja kaksi pesiliä sirittivät

valtatieltä sivutielle johtavan rampin vieressä ja kuuluivat erinomaisesti.

Kolme yhtaikaa kuultua viitakerttusta Toukarin lintulavalta ja pellon

ruisrääkät täydensivät nautinnon. Tänään "luhtahuittijahtiin" Kuuminaisten

Pihlavanluotoon.

Kenttäkerttunen (Nosta hieman volyymia)

https://www.youtube.com/watch?v=crudIj0p3qg

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

KIRJAPAKETTIEN PÄIVÄ

Harvalle lienee tapahtunut samaa mitä minulle eilen. Tuli kahden uuden

kirjan lähetykset samana päivänä. Yyteri - Reposaari- ja Montenegro-kirjat

ovat siis ilmestyneet. Lätkin jo nimiänikin Yyteri-opuksen myyntikappaleiden

etulehdille. Sitten vein 18 kappaletta kirjakauppaan myytäväksi. Sirpa kehui

ulkoasua, siis kirjan, ei minun, kauniiksi. Toivottavasti kauppa lähtee

rullaamaan, sillä Yyteri - Reposaari on omakustanne. Montenegro-teoksen

markkinoinnista huolehtii kustantaja. On sitäkin tosin mulla pieni erä

myytävänä. Yyteri - Reposaarta voi ostaa kaupasta hintaan 27 €  ja multa 20

€. Montenegron hinnaksi olen ajatellut saman kakskymppisen. Nämä eivät löydy

vielä verkkokaupasta, mutta osoitteella: pikkutiira@elisanet.fi tai

puhelimitse 050 4628622 saa tilata.

Minulle nämä olivat jo 17. ja 18. kirjoittamani kirja, kuvaajille molempien

ensimmäinen. Kyse onkin ennen kaikkea kuvateoksista. Juha Haavisto

Montenegrossa ja Manu Toivonen mereisessä Porissa ovat tehneet laatutyötä.

Suuret kiitokset ja ilmainen lounas näille ystäville.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

SEN SUVEN SULOISUUTTA

Suvivirren virittivät ne onnelliset, jotka olivat viitsineet herätä ennen

aamukuutta kuuntelemaan lintujen konserttia Teemuluodossa. Meri-Porin

seurakunta järjesti tämän lintukävelyn, sen taivaallinen päällikkö ihanan

sään. Alkusuven luonto antoi parastaan. Tuomi tuoksui, rentukka kukki,

satakieli lauloi: kaikki kuin jostain vanhasta Suomi-filmistä maisemaksi

leikattua. Tällaisen saa ihminen harvoin kokea todeksi. Näitä aamuja ei

Suomessa ole paljon.

Siinä satakielen, kultarinnan, peipon, rastaiden ja mustapääkertun

konserttia kuunnellessa sykähti Peränpitäjän rinta. Tuntui kerrankin todella

hyvältä. Sain muutaman ohikiitävän tuokion tuntea ehjää iloa. Kaikki kipu,

kaikki ahdistus, kaikki huolet ja ihmisen raihna väistyivät hetkeksi. Näin

puhdas ja häiriötön onni on suloisia suviaamujakin harvinaisempaa. Meille ei

ole suotu pysyvää onnen tilaa maan päällä. Arkea on annettu eniten, pahaa

oloa, vastoinkäymisiä ja harmeja paljon, iloa sangen säästeliäästi. Enpä

usko lukijankaan elämän mitään tauotonta juhlaa olevan. Et pääse nauttimaan

nauttimasta päästyäsi.

Suvivirren säkeistöjä neljännestä loppuun ei lauleta usein. Vasta niissä

tulee esiin ajatus ikikeväästä. Meidän jokaisen lähes ulkoa muistamissa

säkeistöissä kuvataan, miten kaunis  on maa, näissä vähemmän tunnetuissa

millainen on taivas. Kun aikamme täällä on päättynyt ja olemme astuneet yli

ison ojan, on meille luvassa suvi, jota ei enää oteta pois. Tuota

päättymätöntä onnen tilaa emme ole ansainneet itse. Sen on meille

lahjoittanut Jeesus Kristus.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

KIEKOTONTA KISAILUA

Ei tullut seuratuksi jääkiekon MM-kisoja sen vertaa, että olisin tiennyt

lähetysten puuttuvan radio puheen taajuudelta. Ainakaan selostus ei alkanut

klo 20.40. Ottelun kai piti alkaa sillä sekunnilla. Töllötintä ei ole ja

muutenkin  olisin jättänyt kekkerien seurannan korkeintaan loppuotteluun.

Sinä kysyt, mistä moinen penseys. Huippu-urheilu kiinnostaa kyllä sinänsä.

Aion seurata esim. olympialaiset alusta loppuun hyvin tiiviisti.

Yleisurheilun arvokisoissa käyn mahdollisuuksien mukaan jopa paikan päällä.

Jalkapallon Mm-kisojen aikana minua ei saa rankaisematta häiritä. Jukolan yö

on tiheänä tunnelmaa. Ah ne huudot ja kuiskaukset suomalaisen suviluonnon

salomailta.

Kaksi urheilumuotoa, jääkiekko ja moottoriurheilu tekevät kohdallani

poikkeuksen. Niitä en seuraa. Ei niissä enempää eettisesti väärää ole kuin

monessa muussa urheilumuodossa; iso raha määrää tulokset myös rakastamassani

jalkapallossa, vaarallista on laskettelu, nyrkkeily ja moni muu kiinnostava

laji siinä missä moottoriurheilukin. Jääkiekossa on väkivaltaa ja siihen

uppoaa perheiltä paljon fyffyä, mutta eiväthän ole halpoja harrastuksia

myöskään purjehdus ja ratsastus. Jäljelle jää yksi syy: jääkiekon ja

moottoriurheilun ylihallitseva asema suomalaisessa huippu-urheilussa. Liian

moni lahjakkuus menetetään näihin lajeihin. En sitä paitsi yleensäkään tahdo

tehdä samaa mitä kaikki muut tekevät. Jos jostain asiasta tulee ylen

suosittu, alan ottaa siihen etäisyyttä. On paljon kiinnostavampaa tietää

sellaisesta, mistä harva tietää. Samoin on hauskempaa kisailla itse kuin

seurata toisten kilpailua. Lajit pitää valita niin, että on edes jokin

mahdollisuus menestyä. Nämä lajit ovat minulla linturalli eli pinnakisa,

kirjoituskilpailut, sanatehtävät ja nuorempana shakki.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi