Vaikka Porissa on tavattu enemmän lintulajeja kuin muissa Suomen kunnissa,
ei tämä huomattava pöllökaupunki ole. Havaintojen määrät ovat tosin
nousseet, kun ensin Noormarkku, sitten Lavia liitettiin meihin. Tyydyimme
Pirjon kanssa ulottamaan viimeöisen pöllöretkemme Kyläsaareen ja
Preiviikiin, joten kaksi helmisellaista on mielestäni hyvä tulos. Puputtivat
Päivärinteentien metsikössä ja Kirkkokankaalla.
Retken paras havis oli söpöliini, jonka uskottiin ennen olevan itse se
puputtaja.
Pitkäkorvainen pinttelijä sai oletetusta ääntelystään kivan nimen pupu. Se
ei ole menettänyt nimeä vieläkään, vaikka nyt tiedetään, ettei puputtaja ole
jänis vaan helmipöllö. Kuolonkiljaisua lukuun ottamatta metsäjänö on
äänetön. Niin myös sen serkku rusakko. Rusakoita tapaa joka retkellä, niin
yleisiä ne ovat. Pirjon eilen näkemä "pupu" oli kuitenkin viti valkoinen.
Siis metsäjänis, Etelä-Suomessa uhanalaiseksi asti vähentynyt pupujussi.
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti