Minun sopii lukea Panu Rajalan päiväkirjateosta Nuoruuden neljäs näytös
juuri pitkäperjantaina. Ainahan olen miestä kadehtinut ja hänen elämäänsä
halunnut, mutta tätä kirjaa lukiessa luikertelee kateuden kyy sisään
paita-aukosta erityisen myrkyllisenä. Silmän, korvan, suun ja ehkä sen yhden
parannusta tekemättömän elimen nautinnot ovat herralla suuria. Terveys ei
tee tenää. Rajala kertoo lääkärin ratki riemuinneen seitsenkymppisen
koetuloksista: senkkakin maailmanennätystasoa. Ilmankos mies pystyy
osallistumaan kiintoisiin kulttuuri- ym. tapahtumiin miltei päivittäin. Ja
kun ei viitsi niihin mennä, nauttii Hämeenkyrön luonnon lempeästä hyväilystä
omistamansa Villa Viehätyksen maisemissa.
Ottaa aivoon tuo tuollainen. Väkisin tulee verratuksi omaa arkea Rajalan
iloihin. Ei se monen oikeasti kärsivän elämään verrattuna lohdutonta
kärvistelyä anna, mutta taso jää selvästi vaatimattomammaksi. En ole millään
alalla niin hyvä enkä menestynyt, että pääsisin liikkumaan Rajalan
piireissä. Tavoitteet olivat parikymppisellä Hanskilla kyllä kovat. Myönnän
reilusti hamunneeni nimeä ja mainetta. Moni sitä minulle ennustikin, mutta
nyt on liian myöhäistä. Taidan kuulua sarjaan "Takana loistava tulevaisuus."
Nuoruuden neljäs näytös kuuluu päiväkirjakirjallisuuden valioihin. Vaikka
Rajala väittää heti alussa kirjoitelleensa blogimuotoista diaaria lähinnä
aamuverryttelyksi, on tulos jhävyttömän sujuvaa, tarkkanäköistä ja
kielellisestikin rikasta kerrontaa. Muita syitä lukea kirja ovat tekijän
tapaamat kiinnostavat henkilöt sekä tiivistetyin vedoin hahmottamat
näkemykset päivän tapauksista. Mitä Rajala ajattelee kansallismielisen
oikeistoradikalismin noususta, Venäjän voimapolitiikasta, viime
eduskuntavaalien tuloksesta ym., on kyllä lukemisen arvoista huomiointia.
Helmasynteihini kuuluu rehvastelua hipova itsekorostus. Rajalan ei tarvitse
tähän syyllistyä. Jos elää riittävän mielenkiintoisen elämän ja saa
tunnustusta työlleen, on tehostus tarpeetonta.
Mitä vikaa tässä tekstissä mielestäsi on? Oikein, olen kanssasi ja upean
Desiderata-sanoman kanssa samaa mieltä, että: - jos vertaat itseäsi toisiin,
älä katkeroidu äläkä tule turhamaiseksi, sillä maailma on täynnä suurempia
ja pienempiä persoonia kuin sinä. Tämän päivän sankari jyräytti jyrkemmin:
joka elämäänsä rakastaa, on kadottava sen, mutta joka vihaa elämäänsä on
voittava sen. Minä vihaan elämääni vain harvoin. Monella teistä on aihetta
vihata omaanne. Jos niin on, älkää ollenkaan lukeko Nuoruuden neljättä
näytöstä. Vaikeuksien kautta tyyntymykseen johtaneiden elonpolkujen
kuvaukset ovat myrkytöntä lääkettä kärsivälle. Taidanpa lakata kadehtimasta
itsekin, sillä raikkaassa kevättalven maisemassa rummuttaa elämän
tarkoitusta sekä käpy- että pikkutikka.
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti