torstai 22. marraskuuta 2012

NÄISTÄ SÄISTÄ

Jos tuo puhki puhuttu ilmastonmuutos ilmenee viime päivien tapaisina säinä, niin siitä vaan. Tätä maaliskuuhun asti kiitos. Ja sitten sais vähän lämmetä. Kymmenkunta pykälää lisää Hanskille, mutta stop, stop, ei sitten yhtään enempää. Olen nimittäin ilmojen suhteen tällainen Rajansa kaikella-tapaus. Ääri-ilmiöt eivät miellytä. Vielä vaarallisemmiksi ne ovat tosin osoittautuneet uskonnon ja politiikan kentillä.

Jokainen lumeton ja pakkaseton päivä on päivä pois talvesta. Joseilisen kaltaiset 7  - 8-asteen lämmöt jatkuvat, vältymme monelta kurjalta. Ei lumitöitä, ei auton ikkunoiden raaputtelua läpinäkyviksi, ei puutarhahuonekalujen kantoa suuliin. Ennen kaikkea ei lumikinoksia keskellä jalkakäytäviä yllättämässä kepin avulla tietään tunnustelevaa sokkomiestä. Niistä olen saanut Nauravan kulkurin tavoin kystä kyllin. Adventtisohjon keskellä olen, sen tunnustan, lähinnä kiroileva kulkuri.

Entäs valkea joulu? Kysyt ehkä, enkö kaipaa edes sitä. No en. Mitä sokea tekee valkealla joululla kun ei se näe unien, vaivan ja nälän lisäksi muutakaan. Ymmärrän toki valkean joulun merkityksen teille näkeville. Hanki valaisee pimeän ja muistot valtaavat mielenne. Minä pääsen tunnelmaan riippumatta siitä, miten maa ulkona makaa. Otan Vapahtajan syntymäjuhlan vastaan muin aistein. Niin, ja on sekin jotain, että yksi Helsingin Itäkeskuksen liepeillä asuva ystävä kertoi, kuinka hänen pihapuussaan lauloi eilen mustarastas.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti