SYNTI

Tykkään joskus käydä keskustelua ateistien kanssa. Heidän ajatuksensa tulivat minulle tutuiksi jo varhain, sillä ennen uskoontuloani olin ateisti. Kovin paljon uutta ei siltä taholta ole kuulunut näiden 40 vuoden aikana. Samat väitteet pyörivät ateistien äänihuulilla kuin 70-luvulla. Siitä huolimatta kommentoin erään heikäläisen näkövammaisten postituslistalle heittämiä teesejä:

Yksi jumalankieltäjien pääväitteistä  on, että synti on
ihmisen luoma käsite. Niin ovat kaikki muutkin käsitteet tässä maailmassa.
Eläimillä ei eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta liene kykyä erottaa hyvää
pahasta. Siihen vaaditaan ihmiselle ominainen aivojen rakenne. Yhtä lailla
ovat muutkin ns. korkeammat henkiset toiminnot juuri meidän ihmisten
etuoikeus, jos tietysti vitsauskin. Hyvä kulttuurin määritelmä kuuluu:
kulttuuria on kaikki se, mikä ei ole luontoa. Luonto taas toimii omalakisesti
tavoilla, joihin en nyt puutu, mutta joihin toki ihminen niin ikään pyrkii
vaikuttamaan. Nuo vaikutukset eivät kaikilta osin ole myönteisiä.

Käsitys synnistä kuuluu siis henkisten toimintojen, ts. kulttuurin piiriin.
Esihistoriallisista esineistä ja kuvista on päätelty, että ainakin Homo
sapiens-lajin yhteisöillä on jo varhain ollut niin sanoakseni hyvän ja pahan
tiedon puu. Tiesivätkö  edeltäjämme etelänapinat, homo habilikset ja homo
erectukset, mikä on syntiä, on tieteelle vielä arvoitus.

Kansojen ja uskontojen käsitykset synnistä poikkeavat toisistaan. Joitain
kaikille yhteisiä piirteitä voi havaita olevan mutta myös valtavia eroja.
Esimerkiksi tappaminen ja varastaminen valehtelusta puhumattakaan ei
kaikissa kulttuureissa ole syntiä. Spartalaiset katsoivat, että saat
varastaa, kunhan et jää kiinni. Joissakin ns. alkukantaisissa kulttuureissa
omaksi hyväkseenkin valehtelevaa arvostetaan älykkäänä.

Toisin kuin väitit, eivät Mooses ja Paavali olleet ensimmäisiä
synnintekijöitä joskin myös he siihen syyllistyivät. Raamatun mukaan
ensimmäisen synnin teki Eeva, kuka hän sitten todellisuudessa lienee
ollutkin. Itse ajattelen, että hän oli ensimmäinen ehkä Kalaharin
autiomaasta vaeltamaan lähteneen heimon jäsen, joka huomasi alkaa käyttää
valtaa toisiin. Tieto hyvästä ja pahasta toki antaisi tällaisen valtin
valtapelin pelaajan kouraan. Myös yksityisomaisuus lienee syntynyt
ensimmäisten syntien seurauksena ja joka tapauksessa omaisuuden haalinta
omiin käsiin ilmentää syntiä.

Uskonnot  ovat erilaisia suhteessaan syntiin. Hindu kärsii sen seuraukset
tulevissa elämissään, buddhalainen tässä elämässä, jossa kärsimys aiheutuu
pitkälti himostamme. Palkinto - rangaistus -ajattelu on ominainen
yksijumalaisille islamille ja juutalaisuudelle. Jos teet hyvää ja olet
jumalinen, sinun käy hyvin, jos olet paha, sinun käy huonosti. Joka
tapauksessa juutalaisen ja muslimin tulee noudattaa elämässään uskonnon
paikoin ankariakin määräyksiä. Noudattamattomalle käy kalpaten.

Kristitty karttaa pahaa vapaaehtoisesti. Hän ei halua tehdä syntiä, mutta
ihmisenä hänkin sitä tekee, jopa paljon. Halu tehdä hyvää kumpuaa
kiitollisuudesta. Olemme  valtavan kiitollisia Jumalalle, että Hän antoi
Poikansa uhriksi meidän puolestamme. Näin Jeesus vapahti = vapautti
meidät velvollisuudesta korvata tekemämme paha hyvällä. Kristitylle synnin
karttaminen ei ole pakko vaan se on hänelle ilo. Tässä on uskomme
ainutlaatuisuus. Muista uskonnoista puuttuu armon ja rakkauden näkökulma.