Porin porvarienemmistöinen kaupunginvaltuusto ei monta hyvää
investointipäätöstä ole tehnyt. Enimmäkseen se on kunnostautunut koulujen ja
muiden kaikille yhteisten laitosten lakkauttajana. Meno on ollut yksityistä
ja siksi käyttäjälle kallista palvelutoimintaa suosivaa.
Istuin valtuustossa, kun se viime vuosituhannen viime töikseen lakkautti
kolme kivaa koulua ja kuusi sivukirjastoa. Tietenkin vastustin sellaista
typeryyttä, niin myös melkein mutta vain melkein puolet muista
valtuutetuista. Nyt on sen sijaan välähtänyt hieman valoa päätöksenteon
pimeyteen. Isompi ilon aihe on toissapäivänä avattu Noormarkun kirjasto- ja
kulttuuritalo. Rahallisesti pienempi mutta esteettömyyden kannalta tosi
tärkeä juttu on kulttuuritalo Annankatu kuuteen saatu hissi. Nyt pyörätuolin
käyttäjät ja muut huonojalkaiset pääsevät toiseenkin kerrokseen. Siellä on
paljon toimintoja konserteista näytelmiin ja performansseihin. Yli 300
nuorta harrastaa asioita Anniksella. Osa heistäkin on vammaisia ja esitysten
seuraajissahan heitä on vielä enemmän.
Noormarkun kirjasto tuli liitoksen vuoksi käyttöä vaille jääneeseen
kunnantaloon. Kaikille avoimena, käytännössä ilmaisena palveluna kirjasto on
parasta, mitä kunta voi asukkailleen antaa. Kirjaston sivistyksellinen
merkitys on toki mittaamaton ja kelpaa se yhdessäolokeskukseksikin. Kirjojen
maailma avautuu sukupolvesta toiseen periaatteessa jokaiselle.
Informaatioteknologinen kehitys on Noormarkussakin otettu hyötykäyttöön.
Kirjastossa saa ajella tiedon valtateitä kohti tulevaa. Olen harvoin kokenut
niin suurta iloa kuin istuessani Hanna Hildenin takana ja Satu Hatanpään
vieressä kirjastoavausta seuraamassa. Tyylikkäät daamit ovat kokoomuslaisia
ja silti tavalliselle rahvaalle annettujen palvelujen ystäviä. Eivät kaikki
kokoomuslaiset siis kyykytä köyhää eivätkä riistä raihnaiselta.
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti