Suru-uutisia kuuluu taas Yhdysvalloista. Nuori mies lopetti lyhyeen useiden
toveriensa elämän. Jokelan ja Kauhajoen tappajien tavoin hän riehui
hillittömän raivon vallassa ampuen jokaista, joka tulilinjalle jäi.
Yhtä mahdotonta kuin tarpeetonta on eläytyä kauhun hetkiin
tapahtumapaikalla. Yöuni menee jos niin teet, herkimmillä mielen tasapaino.
Pahitteeksi ei sen sijaan olisi uhrata jokin ajatus näille äärimmäiseen
tekoon päätyville pojille. Mitä liikkuu kouluampujan mielessä ennen hänen
ainoaksi kokemaansa ratkaisua? Peränpitäjä suosittelee matkaoppaaksi
kouluampujan sielunmaisemaan kirjaa nimeltä 19 minuuttia. Jodi Picoultin
romaani on yksi vavahduttavimmista lukuelämyksistäni.
Toki hyväksymättä väkivaltaa pidän ampujia vain osasyyllisinä tekoihinsa. He
ovat poikkeuksetta luokan epäsuosituimpia oppilaita, koulukiusauksen
kohteita ja ystävättömiä yksinäisiä. Tytöt ihastuvat urheilusankareihin,
kitaravirtuooseihin, joku älykkäämpi luokan priimuspoikaan. Kouluampuja taas
on harvoin edes söpö tai komea. Häntä ei välttämättä kiusata, sillä hän voi
olla myös se harmaa hiirulainen reunarivin kolmantena, se, jota ei erota
seinäpapereista.
Pistää vihaksi, että ajan henki suosii menestyjää. Suomessa hallitustasolta
asti palkitaan yrittteliäs innovaattori samalla kun huonompiosaista
syyllistetään jopa kansantalouden mädättäjäksi. Koulukiusaus jatkuu
aikuismaailmassa köyhien syrjäytyjien kyykytyksenä.
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti