keskiviikko 3. huhtikuuta 2013




OMAN KEHON PALVONTAA

- Kevyttä kamaa ovat uskonnolliset kuppikunnat verrattuna ruoka- ja terveyskeskustelun osapuoliin. Näistä asioista riidellään esim. netissä verisesti ja puheenvuorot menevät helposti solvauksen puolelle.

Yhdyn tuohon tietokirjailija Jaakko Heinimäen huomioon. Lyhyt vierailu eräillä nimeltä mainitsemattomilla palstoilla osoittautui uhkarohkeaksi viivähdykseksi verisen taistelutanteren laidalla. Siellä vegaani löi karppaajaa raivoraittiin puukottaessa kohtuukäyttäjää ja savuttoman avutonta. Meitä, joiden pääasiallinen palvonnan kohde ei ole oma keho, mätkittiin suruttomimmin. Viittä vaille, ettei syytetty ihmisten ennenaikaisten kuolemien aiheuttajiksi. Vaille hoitoa meidät ilman muuta luvattiin jättää, kun perkeleelliset elämäntavat aiheellisesti kostautuvat. Karmea kohtalomme elintasosairauden runtelemina ihmisraunioina tuntui olevan joillekuille viesteilijöille nautinnon aihe. "Kärsikää nyt, kun jätitte ottamatta huomioon terveelliset varoituksemme hähhähhäää."

Heinimäen viittaus uskontoon ei ole keinotekoinen. Vahvasti uskonnollisia piirteitä alkaa näet ikuisesti nuoren ja sporttisen vartalon tavoittelussa ilmetä. Sitä mukaa kuin muu hengellisyys vähenee, muuttuu oman itsen jumalointi yhä tärkeämmäksi. Ihminen on luotu palvomaan jotain ja ellei Jumalaa ole, se tehdään vaikka mistä. Poliittinen aate, iso raha, monelle miehelle auto, naiselle kaunis ulkokuori - onhan näitä jumalia. Tuon pelin lopullisia voittajia ovat ne, jotka hyödyntävät tärkeimmät asiamme, siis jumalamme, taloudellisesti.

Syöminen ja juominen ovat perustarpeita jos mitkä. Ruuatta emme kauan elä, juomatta vielä lyhemmin. Kun elävä olento luonnostaan pelkää kuolemaa eikä se mielellään sairaskaan olisi, sopii ravintokeskustelun kiihkeyttä tuskin hämmästyä. Pelipanoksina ovat ihmiselämät. Janoamme tiedostamattamme eräänlaista kuolemattomuutta. Viime kädessä kuoleman pelko panee meidät polvilleen mitä erilaisimpien terveysteorioiden ja ruokavalioiden eteen. Emme uskalla elää niin kuin haluaisimme, koska siitä seuraa rangaistus: rypyt, läskit, rapistuminen, vanhuus, sairaus, kuolema. Itse elämä jakaa kuolemantuomiot meille piittaamattomuudesta syytetyille. Mutta olen minä siunannut haudan lepoon kaksi anorektikkotyttöä, useita vegaaneja ja nuoren himolenkkeilijänkin.


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti