Kalastaja työssään
SOKEILLA
SORMET SOPASSA
Yllättävän vilkkaan keskustelun viritti viime blogini siitä sorminsyönnistä.
Ihmisille taisi jäädä virheellinen kuva, että julkisellakin paikalla
käyttäisin käsiä veitsen ja haarukan sijaisina. Näin en tee, eivätkä tee
muutkaan sokeat. Kätevimmät meikäläiset syövät hyvinkin oikeaoppisesti, jopa
hienostuneesti. Me kömpelömmät torjumme houkutuksen ottaa tassut avuksi
siksi, että näkevillä on muutenkin mitä kummallisimpia käsityksiä sokeista.
On jopa kysytty, osaanko ylipäätään syödä itse ja käynkö yksin vessassa.
Tuota tiedusteli tyttö Kuopion linja-autoasemalla vaimoltani näin sanoen:
"Osaakse itte käyvä vessassa?"
Julkisilla paikoilla me tavallaan edustamme vähemmistöryhmäämme. Minun
käytöksestäni vedetään kaikkia sokeita koskevia johtopäätöksiä. Sitä
sanotaan yleistykseksi. Harva hoksaa, että niin sokeat kuin näkevät ovat
keskenään hyvinkin erilaisia. Jos minä olen törppö, eivät sitä ole kaikki
sokeat. Jos joku sokea on fiksu, ei samaa voi valitettavasti sanoa koko
porukasta.
Ai niin, ne ahvenet. No ne syötiin loppuun eilen kera perunan ja kastikkeen.
Kastike oli sitruunasoosia, jonka reseptin eräs Minna-Liisa halusi kuulla.
Vastasin hänelle näin:
Häpeäkseni joudun myöntämään, että käyttämämme sitruunakastikkeen on
valmistanut Blåband. Ohje seisoo pussin kyljessä, mutta me näkövammaisethan
emme sitä näe, joten tässä se:
Kaada pussin sisältö kattilaan.
Kaada 2½ dl vettä päälle ja vatkaa.
Anna keitoksen kiehua kolme minuuttia sitä hiljalleen hämmennellen.
Tarjoile kala- ja kanaruokien kera.
Jos pidät persiljasta, kaunista annos persiljatupsuilla.
Lusikkaruuista tuli muuten mieleen, että aikanaan kierrellessäni Ari
Suutarlan kanssa ja joskus sijastakin seurakuntien näkövammaisten
tilaisuuksissa, tarjottiin meille lähes aina lihakeittoa. Kun jossain
Kontiolahdella asiaa ääneen ihmettelimme, totesi emäntä, että tämähän on
sellaista sokeiden ruokaa - helppo syödä ja ravitsevaa. No, näkkileipäähän
me syömme, koska siitä kuulee, milloin se loppuu. :D
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Yllättävän vilkkaan keskustelun viritti viime blogini siitä sorminsyönnistä.
Ihmisille taisi jäädä virheellinen kuva, että julkisellakin paikalla
käyttäisin käsiä veitsen ja haarukan sijaisina. Näin en tee, eivätkä tee
muutkaan sokeat. Kätevimmät meikäläiset syövät hyvinkin oikeaoppisesti, jopa
hienostuneesti. Me kömpelömmät torjumme houkutuksen ottaa tassut avuksi
siksi, että näkevillä on muutenkin mitä kummallisimpia käsityksiä sokeista.
On jopa kysytty, osaanko ylipäätään syödä itse ja käynkö yksin vessassa.
Tuota tiedusteli tyttö Kuopion linja-autoasemalla vaimoltani näin sanoen:
"Osaakse itte käyvä vessassa?"
Julkisilla paikoilla me tavallaan edustamme vähemmistöryhmäämme. Minun
käytöksestäni vedetään kaikkia sokeita koskevia johtopäätöksiä. Sitä
sanotaan yleistykseksi. Harva hoksaa, että niin sokeat kuin näkevät ovat
keskenään hyvinkin erilaisia. Jos minä olen törppö, eivät sitä ole kaikki
sokeat. Jos joku sokea on fiksu, ei samaa voi valitettavasti sanoa koko
porukasta.
Ai niin, ne ahvenet. No ne syötiin loppuun eilen kera perunan ja kastikkeen.
Kastike oli sitruunasoosia, jonka reseptin eräs Minna-Liisa halusi kuulla.
Vastasin hänelle näin:
Häpeäkseni joudun myöntämään, että käyttämämme sitruunakastikkeen on
valmistanut Blåband. Ohje seisoo pussin kyljessä, mutta me näkövammaisethan
emme sitä näe, joten tässä se:
Kaada pussin sisältö kattilaan.
Kaada 2½ dl vettä päälle ja vatkaa.
Anna keitoksen kiehua kolme minuuttia sitä hiljalleen hämmennellen.
Tarjoile kala- ja kanaruokien kera.
Jos pidät persiljasta, kaunista annos persiljatupsuilla.
Lusikkaruuista tuli muuten mieleen, että aikanaan kierrellessäni Ari
Suutarlan kanssa ja joskus sijastakin seurakuntien näkövammaisten
tilaisuuksissa, tarjottiin meille lähes aina lihakeittoa. Kun jossain
Kontiolahdella asiaa ääneen ihmettelimme, totesi emäntä, että tämähän on
sellaista sokeiden ruokaa - helppo syödä ja ravitsevaa. No, näkkileipäähän
me syömme, koska siitä kuulee, milloin se loppuu. :D
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti