Historia, luonto, sana- ja tietovisat - kas siinä neljä rakkainta
harrastustani. Viidentenä tulee sitten syöminen, tuo harrastuksista
toisaalta hyödyllisin, toisaalta aika julkikavala.
En osaa laittaa kovin monia ruokalajeja. Niinpä toimin savolaisten
periaatteella: tekijä se on teettäjäkin. Älkääkä toki syyttäkö sokeutta.
Moni sokea on varsin hyvä kokki, sillä sormituntumalta sopat sopivasti
syntyvät. Meikäläisille myydään myös monenmoisia apuvälineitä ruuanlaittoa
rikastamaan. Minulta vain puuttuu näön lisäksi kätevyys.
Mutta kyllä sitten syödessä käsi käyp. Kaikkein mieluiten noudatan 50 %:n
maailman väestöstä esimerkkiä eli syön sormin. 30 % käyttää haarukkaa, loput
puikkoja. Veitsi ja haarukka joutaisivatkin museoon, jos suunnittelemani
ruokareseptit kelpaisivat kansalle.
Kastiketta kaipaavat älkööt vaivautuko. Syön niitä seurassa, mutta yksin
ollessani korvaan soosin voilla, sulatejuustolla tai juustoraasteella
vaikkapa näin:
Osta torilta, naapurilta tai kalasta itse isohkoja ahvenia.
Perkaa, elleivät ole fileitä.
Leivitä ruisjauholla ja suolalla.
Paista öljyllä tai voilla , kunnes tuoksuvat herkullisilta ja näkevän
silmään siltä näyttävät.
Raasta kimpale mielijuustoasi.
Hae oliivipurkki jääkaapista ja avaa se.
Alahyllyltä löytyy 2 - 3 mandariinia. Tuo ne pöytään ja kuori.
Ahvenet nostellaan lautaselle ja juustoraaste levitetään niiden päälle.
Oliivit voi syödä joko suoraan purkista tai kaataa hyppysellisen lautaselle.
Mandariinit voi syödä sellaisinaan siinä rinnalla tai viipaloida lautaselle.
Kun tänään ja eilen söin tuollaisen annoksen, totesin sen todella
herkulliseksi. Vaimo sanoi, että annos oli myös kaunis katsella.
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti