250 isokoskeloa Enäjärvessä, 190 telkkää ja 170 laulujoutsenta Etelärannassa, 100 telkkää ja 104 kyhmyjoutsenta vielä Preiviikin Kalarannassakin. Siinä sunnuntaisen linturetkemme sato. Saattoi lintuja lennellä sekä uiskennella enemmänkin, mutta Pirjolta puuttuvat teleskooppisilmät. Hän ei näe kaukoputkella läpi ruovikon eikä puiden läpi metsän taa. Pitkän miehen korkuisen ruovikon kätköissä lepäili varmasti lisää kansallislintuja, sillä hopeatorvien toitantaa kuului siltäkin suunnalta. Olisipa Kalarannan lintutorni jäänyt purkamatta, niin tätä ongelmaa ei olisi. Metsäasia korjaantuu lähiviikkoina. On kas voittopuolisesti lehtimetsää se siellä Etelärannan uimarannan tuntumassa. Kun lehdet putoavat, näkyvyys paranee. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä asioita muillekin kuin meille vammaisille. Toinen marraskuuta odottamaan saava seikka on suurten vesilintuparvien hakeutuminen suojaisiin lahtiin. Tiiratorppalaisten syksyiset retket suuntautuvat juuri niiden rantamille. Vielä puoleksi jäätyneistä rantavesistä voi yhyttää melkoisia telkkä- koskelo- sinisorsa- ja joutsenlauttoja. Tämän syksyn telkkäennätyksemme on nelinumeroinen: 1045. 'Isopäät' vilkuttivat pilkkuposkiaan kahtena lauttana Etelärannan vesillä. Sellaisesta saa jo ääni-iloakin siipivihinän tunkeutuessa tukan alle monelta suunnalta. Kuulen sinun kysyvän, mitä minä, sokea, noista isoista kerääntymistä meuhkaan; eiväthän syyssotkat, syyskoskelot eivätkä juuri kyhmyjoutsenetkaan anna ääninäytteitä. Eivätpä kyllä. Silti tuntuu hienolta ajatella, että saa seistä satojen, jopa tuhansien ystävien ympäröimänä. Huvinsa kullakin. Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti