HYVIÄ HYÖNTEISIÄ

HYVIÄ HYÖNTEISIÄ

Tuorein tiede-lehti vapautti minut häpeämästä lapsena omaksumaani tapaa herkutella muurahaisilla. Kerrottiin kahden miljardin ihmisen tyydyttävän proteiinin tarpeensa syömällä, jos ei juuri muurahaisia niin hyönteisiä kuitenkin. Minkä sortin ötököitä he popsivat, ei kerrottu, jäimmepä vaille tervetulleita valmistusohjeitakin.

Uutinen hyräytti mieleni hyväksi. Aivan merkityksetön se ei nimittäin ole. Arvattavasti nuo kaksi miljardia, lähes kolmasosa maailman väestöstä, asuvat nälän uhkaamilla seuduilla. Selkärangaton  ravinto korvaa sieltä mitä suurimmassa määrin puuttuvan lihan ja kalan. Valtavat ihmislaumat voivat vain unelmoida proteiinipitoisesta ruuasta, mutta hyönteisiä toki riittää. Muistaakseni 80 % kaikista maapallolla elävistä eläimistä kuuluu tähän luokkaan. Eniten niitä lentää, ryömii ja kiipeilee tropiikissa. Siellä ja subtrooppisilla alueilla taas kärsitään ravinnon niukkuudesta, jopa nälästä.

On oivallista, jos hyönteisiä voidaan  pyydystää ruuaksi tavalla, joka merkittävästi lievittää nälkäongelmaa. Toivottavasti keinoja tehdä se tutkitaan ja löydetään. Niin toimimalla lyödään kaksi kärpästä - niinpä niin, kärpästä - yhdellä lätkällä. Monet syömäkelpoiset hyönteislajit kas eivät ole ollenkaan uhanalaisia. Kyllä herkullisia heinäsirkkoja ja mureita muurahaisia piisaa, vaikka niitä isommallakin porukalla pupellettaisi.

Toisin on laita kalojen. Esim. turska ja valtaosa tonnikalalajeista on ryöstökalastettu lähes sukupuuton partaalle. Jotkin merialueet taas ovat niin saastuneita, että niiltä pyydettyjen fisujen syönti arveluttaa. Ellei rajoituksia kyetä valvomaan, loppuu kalaruoka ensin köyhiltä, sitten kaikilta.

Lihantuotannon ongelmat tunnemme: köyhille sitä ei riitä, rikkaille lihaa tuotetaan monin epäeettisin ja epäekologisin tavoin. Karjan laaja laidunnus ehtyvillä ruohostoilla, kanojen ja possujen muuttaminen lähinnä tuotantokoneiksi ahtaissa häkeissään, vuohien aiheuttama autiomaan laajeneminen Afrikassa - ongelmallista kaikki tuo.

Ennen kuin tilanne käy kohtalokkaaksi, soisi meidän yltäkylläisyydessä elävien  etsivän vaihtoehtoisia tapoja tyydyttää ravinnon tarpeemme. Kasvissyönti on toki hyvä juttu, mutta hyönteis- nilviäis- äyriäis- ja kenties hämähäkkipuolella on paljon varaa lisätä volyymia.

Ai miltäkö muurahaiset maistuivat? Kekomurkuissahan on samaa oksaalihappoa kuin käenrieskassa eli ketunleivässä. Lienet sen kirpeän railakkaan maun itsekin lapsena kielelläsi tuntenut. Niin ja  raamatullisen esimerkin hyönteisten hyödynnyksestä antaa sitten Johannes Kastaja. Hän eli erämaassa heinäsirkoilla ja mehiläisten tiimityönä valmistamalla metsähunajalla.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi