KOIRAANAKO KOIKKUISIT, OKSALLASI ROIKKUISIT

Muuan Kalle Päätalon tyylillä nasakasti kirjoittava Pudasjärven mies, Paavo nimeltään, tuossa kevään ihanuutta ylisteleiksen. Sanoi, ettei  silimäänkään lintuja äänestä tunne. Nauttii kumminkin.Muisteli vielä aikaa, jona itsekin viritteli lemmenlauluja lettipäille niin kuin lintukoiraat nyt armailleen.

Kirjain otti kipinän, sana sanan saatteleiksen. Tiiratorpasta kommentoitiin Paavoa näin:

Pittääpä tuota Paavo parkaa lohutella, ettei se ylet aikaansa niin kommeeta
kaikilla siipiveikoillakaan ole. Laulu kyllä kuuluu kajakkana ihmiskorvaan,
mutta kovvaa puuhaa se soitimen soittelu sulholle teettää. Sillä koiraita,
niinpä tietysti, ne lempensä lirkuttajat parin poikkeuksin ovat. Ajatteles:
istua (tai paremminkin seistä) nyt tuntitolkulla jollakin oksankäppyrällä
vetelemässä samaa melko yksinkertasta sävelmää pääasiallisena haaveena, että
joku arvoisista naaraista sattuisi soiton kuulemaan. Nämä sitten
nirsoilemalla valikoivat, että sekö rastas-herra vai tämä toinen isäksi
lapsille kelpaa. Voisi siinä Paavo parallakin hermot pettää, ennen kuin
Iijokivarren ihana immyt hänet huomais ja, jos mieheen mieltyis, yljäksensä
yhyttäisi.

Entäs laulun jälkeen? Kyllä ne ovat kuulkaa laulut lopussa niin linnuilta
kuin lintumiehiltä ehtoisan emännän ehtiessä pesään pyrstöä pyöräyttämään.
Parin minuutin ilosta saa lintukoiras ikuisen riesan. Yhtä totista työtä ja
ainaista raadantaa rangaistuksena ohikiitävästä lemmenhetkestä siipiveikko
saakin. Tee pesä, ruoki pojat, koita vielä geenis toisen naaraan kanssa
eteen päin siir... jaa mutta tämä on jo paremmin huvipuolta.

Mitä lintujen äänten tuntemiseen tulee, toivoisi Tiiratorpan isäntä jonakin
keväthuomenena olevansa niin kuin Paavo: ei tunnistaisi eikä piittaisikaan
tunnistaa. Lintumiehen  kas tuntee siitä, että sillä on pakkomielle
määrittää jokainen tapaamansa siivekäss. Rasittavaa. Kun talitintikin
ääntelee 30 eri tavalla ja hömö vielä useammalla, tietää äänten opiskelu
melkoista jopia. Kyllä se Tiiratorpan isäntäkin nuorna miesnä nuivempana kehuskeli tuntevansa vaikka
mitä, mutta oikea lintuharrastaja pitää suuta vähän soukemmalla. Mitä
enemmän tietää, sitä paremmin ymmärtää kuinka vähän tietää kuitenkin.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi