MIKSI KIRJOITAN

Otin taas kantaa näkövammaisten keskuudessa riehuvassa anonyymi-keskustelussa. Tällä kertaa tällaisen:

On ymmärrettävää, että yhtä hyvin nimellä kuin nimettä kirjoittavat löytävät hyviä puolia juuri omasta tavastaan toimia. Nimellä kirjoittaja kehuu reiluuttaan ja rohkeuttaan, anonyymi haluttomuuttaan olla enempää huomion keskipiste kuin suuna päänä muutenkaan. Vastaavasti toisen valinta koetaan arveluttavaksi, jopa eettisesti tuomittavaksi.

Entä jos miettisit enemmän? Pohtisit pohjaan asti, mikä saa sinut kirjoittamaan. Syyt osoittautunevat monen kirjaviksi. Yksi tahtoo todella olla esillä, toinen tulla tunnetuksi asiantuntijana. Jollakulla on taipumus purkaa närkästyksensä julkisiksi sanoiksi, toisella tapa ärsyttää muut raivon partaalle. Yksi ei löydä päiväänsä muuta tekemistä. Kirjoittelee joutessaan vaikka niitä näitä jotain tehdäkseen.

Aika yleinen syy kirjoitteluun lienee yksinäisyyden torjunta. Tahdotaan saada kosketus toiseen ihmiseen (usein mieluiten vastakkaiseen sukupuoleen) edes välillisesti. Kätketty haave liittyy ihmissuhteeseen. Kirjoittelu on usein ihmisen ikävää toisen luo.

Onneksi on aika vähän heitä, jotka nauttivat ilkeilystä. Koska heitä kuitenkin on ja koska puskan takaa puukotus kuuluu mielestäni raukkamaisimpiin inhottavuuksiin, naputtelin "Äänestyslippuuni" vastaanottajaksi nimet@thp.nkl.fi.

Toinen valintaani johtanut tekijä on itsekkäämpi. Kuulun nimittäin juuri joidenkin anonyymisti haukkumiin huomionkalastajiin. Pidän itseäni aika monen asian asiantuntijana enkä kätke kynttilääni vakan alle. Tykkään myös maineesta hyvänä kirjoittajana. Kyllä sivelee syöntä, kun joku julkisesti tai vaikka vain yksityisestikin kehaisee. Jos kirjoittaisin nimettömänä, ei kukaan tietäisi, joskin moni tyylistä arvaisi, että kirjoittaja on juuri se kuuluisa Hannes Tiira.

Kritiikille olen yliherkkä. Jos viestejäni voittopuolisesti haukuttaisiin, en kuitenkaan ryhtyisi anonyymiksi. Masentuisin ja lopettaisin kirjoittelut kokonaan, kenties itsenikin. Tällaisen henkilön on vaikea asettua ihmishuomiosta välittämättömän anonyymin asemaan. Luonnekuvamme ovat siihen liian erilaiset. Teoriassa ymmärrän, miksi joku haluaa salata henkilöllisyytensä; hänen tavallaan tuntea ja kokea minun on mahdotonta.

Kirjoitteleiksen nimimerkki: Julkkiksena  on kiva elää.


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi