YYTERI-KIRJA ILMESTYI - HUOMENNA HUIPULLE

Vaikka opus on jo kolmantenitoista, tuntui komialta pitää sitä ensi kerran kädessä. Tunsi saaneensa taas aikaan jotakin. Kirjailijalla on käsityöläisten ja siistijöiden tavoin tuo  nykyöän harvinaistuva etuoikeus nauttia tekemisistään kouraan tuntuvasti. On jotain,mitä voimme näyttää ja kehaista omaksi. "Kiitos minä", huokaa mopin, mattopiiskan, neulan, naskalin tai kynän kädestään laskenut.

Mutta saako niin sanoa? Saammeko iloita työmme tuloksesta pelkäämättä alkavamme haista narsisteille? Suomalaiseen luonteenlaatuun ja käytöskulttuuriin kuuluu puhua vähän mutta asiaa. Töistään vaikenevaa käden sankaria kunnioitetaan. Amerikkalainen puhetapa, jossa suorastaan tyrkytetään omaa erinomaisuutta, ei ota tarttuakseen umpimieliseen Impivaaraamme. Tyylikästä vaahtosuuta vierastetaan vaistomaisesti.

Olin nuorena tympeän tyytyväinen itseeni. Omahyväisyydelläni karkotin monta ystäväehdokasta luotani. Silloin en tiennyt oikeasti olevani hyvä. Saavutuksia piti siis korostaa, jopa venyttää ohi todellisten mittojensa. Nyt sen sijaan uskallan toivottaa kaikki etukäteen ilmoittautujat ja erikseen kutsutut huipulle huomiseksi. Pääsette peräti 70 metrin korkeuteen nauttimaan lämpösiä voileipiä, keväisiä juomia ynnä pullakahvit. Julkistamistilaisuus on näet Kaanaan vesitornissa ja alkaa klo 14.

Jos Yyteri, kirja ja Hannes tai joku näistä kiinnostaa, ilmoittaudu viimeksi mainitulle. Ilmoittamatta tulleet heitetään ulos, ei tosin tornista.

Lupaa Hanski


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi