sunnuntai 17. maaliskuuta 2013




EN OLE OMA ITSENI ETKÄ SINÄKÄÄN

Minua on lyöty huonon käytökseni vuoksi useilla sananparsilla, tunnetuilla viisauksilla ja kokonaisilla kirjoillakin. On täräytetty kuvannollisesti kalloon milloin maailmankirjallisuuden klassikoilla, milloin taas itse Raamattu on lyöjän mielestä osoittanut minut julki jumalattomaksi mieheksi, leipäpapiksi kerta kaikkiaan. Outoa tuo viimeksi todettu kyllä sikäli, etten tienaa leipääni papin töillä.

Tuorein tapaus on sitten Desiderata. Tiedättehän sen baltimorelaisesta kirkosta 1600-luvulla löytyneen tekstin? Tuntemattomaksi jäänyt neuvoskelija antaa mielestään hyviä elämänohjeita meille muille. Esa Saario lausuu kauniilla äänellään tekstin tämän kirjoituksen alta löytyvän linkin takana. Ehkä kuuntelet sen sillä välillä, kun minä otan myrkkyä. Nojoo, tosin vain kahvin ja tupakan muodossa, joten älkää vielä kiljuko riemusta.

Näin on nyt menetelty. Viinaa ja huumeitakin kauheammat kemiat kehossa ja sinulla Desiderata tuoreessa muistissa. Miltäs se kuulosti? Itse pidin mietelmistä ja varsinkin Saarion tulkinnasta aikanaan paljon. Vasta saatuani neuvot jokin päivä sitten naamalleni luikersi epäilyksen kyy sisään paita-aukostani.
Jotkin  Desideratan käskyt tuntuvat hyviltä yhä, toiset melko pinnallisilta, vain puoleksi ajatelluilta. Onko esimerkiksi totta, että toiveesikin toteutuu? Eiköhän melko monen kokemus ole toiveiden toteutumatta jääminen.Jos yksi toive toteutuukin, täytyy meidän suostua myös pettymyksiin. Laulun lopussa sanotaankin elämän olevan täynnä särkyneitä unelmia. Ristiriitaista, mielestäni.

Varmasti sitä vastoin pitää paikkansa, että kaikki kehittyy. Kehityksen suunta vain voi olla yhtä hyvin taantuva kuin edistyvä. On asioita, jotka parastaikaa kehittyvät hyvin huonoon suuntaan joskin ilahduttavan runsaasti hyväänkin suuntaan edistyviä juttuja. Ei voida väittää, että varsinkaan luonnolla menisi nyt paremmin kuin koskaan.

Desiderata kehottaa meitä olemaan oma itsemme. Helppo sanoa, vaikea noudattaa. Jos esimerkiksi minä sallisin itseni olla joka tilanteessa se, mikä pohjimmiltani olen, lakkaisitte te molemmat persoonaani vielä sietävät henkilöt niin tekemästä. Toisaalta harva, jos kukaan, tietää, mikä se mystinen "oma itse" on. Alkaessamme leikkiä omaa itseämme me lähdemme väkisinkin teeskentelyn tielle, koska itsensä täysi tunteminen ei ole mahdollista.

Jotenkin alkaa koko Desiderata kuulostaa luettelolta vaatimuksia, joita on kyllä hyvä yrittää totella, mutta jotka käytännön elämässä harvoin täyttyvät. Joudumme jatkuvasti huomaamaan puutteellisuutemme. Ainakin minä olen kaukana baltimorelaisen ihanteista. Niin ovat nekin, jotka näille palstoille "viisaita" elämänohjeita sirottavat. He tosin eivät tunnista pahuutta itsessään. He saavat panna meidät väärin elävät ojennukseen. Onneksi  alati epäonnistuvaa, kömpelökäytöksistä luotuaan rakastava Jumala on erilainen, hyvin erilainen.


YouTube - Videoita tästä sähköpostista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti