SAMAA SUKUPUOLTA

Jyrkiltä kuulostavat puheenvuorot sukupuolineutraalin avioliiton puolesta ja
varsinkin sitä vastaan. Eikä ihme, liikutaanhan tunne-elämän arimmilla,
syvästi henkilökohtaisilla alueilla. Ihmisen niin kuin kaikkien suvullisesti
lisääntyvien eläinten seksuaalisuus on lajin olemassaolon ehto. Homo
sapiens-niminen olento häviää maailmasta, jos se lakkaa harjoittamasta
sukupuolten välistä yhdyselämää. Jumala on niin säätänyt, että miehen
onnekkain siittiö hedelmöittää naisen munasolun.

Kaikkina aikoina on  keskuudessamme ollut toisenlaisia ihmisiä. Oikeus ja
velvoite jatkaa sukua ei koske jokaista. Homoeroottisen yksilön osa on
tavallisesti jäädä lapsettomaksi kuten kyllä monen heteroeroottisenkin,
esim. meikäläisen. Koska varsinkin täydellinen homoeroottisuus on ilmiönä
suht. harvinainen, on siihen suhtauduttu monissa kulttuureissa kiivaan
ennakkoluuloisesti. On pidetty luonnottomana sitä, minkä Luoja on kuitenkin
päättänyt paitsi sallia myös säätää joidenkin meistä ominaisuudeksi.
Erilaisuus on jopa kriminalisoitu. Kaiken kaikkiaan ovat samaan sukupuoleen
vetoa tuntevat henkilöt saaneet osakseen paljon rakkaudettomuutta. He ovat
joutuneet häpeämään tai peräti vihaamaan jotain, mikä on heissä itsessään ja
mikä parhaimmillaan voisi ilmetä syvänä kiintymyksenä.

Raamatun kirjoittamisen aikaan oli tapojen turmelus mennyt äärimmäisyyksiin
etenkin Rooman valtakunnassa, ts. kristinuskon ainoalla silloisella
toimintakentällä. Parittelua samaa sukupuolta olevien partnerien kanssa
harjoittivat monet, jotka eivät oikeasti olleet homoseksuelleja. Esim.
pelehdintä nuorten poikien kanssa oli yleistä, samoin muu pedofilia. Kun
tästä ja yleisestä tapain löystymisestä aiheutui suurta surua sekä vahinkoa,
kielsi Pyhä Kirja koko ilmiön. Lähinnä nautintohakuista, partnerin tahdon
vastaista elostelua Paavali tarkoittaa tuomitessaan homosuhteet.

Puhun nyt kahdesta eri ilmiöstä: niin Rooman valtakunnassa kuin nykyajassa
rehottavasta lähimmäisen sukupuolisesta alistamisesta ja todellisesta,
biologiseen ja rakkaudelliseen välttämättömyyteen perustuvasta
homoeroottisuudesta. Viime mainittu voi olla hyvin kaunista ja lämmintä
rakkautta kahden samaa sukupuolta olevan lähimmäisen kesken. Milloin
homoeroottisuus jälkimmäistä on, ansaitsee se mielestäni tulla vahvistetuksi
avioliiton sitein. Tuskin Jumalalla mitään sitä vastaan on, että kaksi
ihmistä lupaa rakastaa toisiaan elämän loppuun asti. Oikeaa syntiä,
esimerkiksi kovuutta, toisen hyväksikäyttöä, petosta ja hengellistä
itsekylläisyyttä, so. farisealaisuutta Herramme toki vihaa. Aito homorakkaus
ei kuulu synnin piiriin.



Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi