KYNTTILÄT SYTTYIVÄT NUOREN MOTORISTIN MUISTOLLE

Ensin Pirjo näki paloauton, sitten kymmeniä nuoria Kyläsaaren koulun pihalla. Lohduttomat ilmeet nuorten kasvoilla kertoivat, että nyt on käynyt pahasti. Kun astuimme ulos autosta,

kuulin itkun minäkin. Joku tyttö tuli kertomaan onnettomuudesta. Seitsemäntoistavuotias meillekin tuttu poika oli menettänyt kevyen moottoripyöränsä hallinnan ja suistunut tieltä. Törmäys lyhtytolppaan lennätti pojan tappavin seurauksin päin puuta. Hän kuoli hetkeä myöhemmin. Pelastuslaitoksen nopea paikalletulo ei riittänyt. Poikaa ei ehditty elvyttää elämälle.

Linturetkemme päättyi järkyttävimmällä tavalla. Jäimme paikalle valmiina kuuntelemaan, jos joku surun murtama olisi tahtonut tulla puhumaan papeille. Pirjo oli kastanut pojan. Tämä oli myös yksi viime kesän rippileirien isosista Pihlavan seurakunnassa. Lähes sata ihmistä, enimmäkseen nuoria, osallistui pari tuntia onnettomuuden jälkeen pidettyyn hartaustilaisuuteen Kyläsaaren seurakuntakodissa. Kynttilät syttyivät kaikkien tykkäämän, fiksun ja kivan pojan muistoksi.

En ollut paikalla enää muistotulien valaistessa syysiltaa. Palasin hiljaisena miehenä kotiin, koska tunsin olevani kuitenkin ulkopuolinen. Ei näille tapauksille ole ihmisen tietämää selitystä. Tärkeintä on nyt kuunnella eniten kaipaavien surua. Oma ehtooni meni rukoillessa  heidän puolestaan.
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi