torstai 27. syyskuuta 2012

VALITETTAVASTI

- Ken vaivojansa valittaa, on vaivojensa vanki.

Silläkin uhalla, että runoilija panee Jaakko Ilkan suuhun nämä sanat, tohdin minä vaivojani valittaa. En nimittäin yhdy toteamukseen, en liioin suositun Ystävän laulun filosofiaan. Vladimir Vysotsky näki kyllä syvälle ja hänen laulunsa viiltävät tajuntaa. Suomennoksista tunnetumpi vain vaatii ystävältä liikoja. Ketään ei pidä viedä myrskyyn eikä tiettömään erämaahan ikään kuin kokeeksi, että rupeaako tuo ruikuttamaan vai kestääkö pysty päin kaikki vaivat. Tuollaista testaajaa sanoisin sadistiksi. Ystävän laulu kuvaa enemmän hoito- kuin ystävyyssuhdetta. Laulaja on hoidokki, ei tasavertainen kumppani toiselle.

Aihe on ajankohtainen minulle juuri nyt. Lääkäri kielsi kymmeneksi päiväksi sen, mitä parastaikaa harjoitan, kirjoittamisen. Jännetulehdus, sanoi hän. Samana päivänä alkoi hampaita särkeä lähes koko oikean puolen laajuudelta. Kipu on aika ajoin niin hirveää, että huutaa tekisi mieli. Hammaslääkärissä on hypätty harva se päivä. Syytä särkyyn ei ole löydetty.

Tämä helpotti. Kiitos, että luit. Vielä isompi kiitos, jos jotain palautetta annat. Minä annan vastalahjaksi luvan valittaa. Lohdullisinta on itkeä yhdessä.


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti