keskiviikko 24. lokakuuta 2012

NAAMAKIRJA = HYVÄ KIRJA

Myönnän suhtautuneeni epäluuloisesti sosiaaliseen mediaan. Näin jatkui kauan, kunnes ystävät vuosien takaa alkoivat ottaa yhteyttä face bookin kautta. Olin liittynyt siihen lähinnä uteliaisuudesta. Tahdoin tietää, vaikuttaako homma juuri niin joutavanpäiväiseltä kuin oletin.

Mieli muuttuu ja me sen mukana. Koulutovereita Munkkiniemen ajoilta, opiskeluvuosien ystäviä, rippikoululaisiani monilta paikkakunnilta, eri yhteyksissä tavattuja, lähes unohtamiani ihmisiä - kyllä heistä on mukava kuulla. Onpa käynyt niinkin, että syystä tai toisesta katkennut yhteys on palautunut alkaen syvetä. Aikanaan tärkeät ihmissuhteet voivat olla sitä yhä pitkästäkin katkoksesta huolimatta. Tuon katkoksen syynä kas ei yleensä ole välirikko. Itse elämä kaikkine haasteineen ja miljoonine tehtävineen erottaa.

Saisipa sama toteutua teidän kohdallanne, jotka tunnette olevanne hylättyjä yksinäisyyteen. Eivät tekstiviestit, sähköpostit eivätkä naamakirjailut vierailuja korvaa. Ovat sentään paljon enemmän kuin arjen autius. Vähintään yhteydenotot osoittavat, että joku muistaa ja välittää.

Rohkaisen erityisesti sinua, joka muistat minut, mutta luulet minun unohtaneen sinut, ottamaan yhteyttä. Ei aikani ole niin kortilla, etten ehtisi.



Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti