Aivan vanhan sananlaskun kaavaa ei noudatellut sanaseppopäivien jälkeinen maanantaini. Paremminkin toteutui Froikkarien toteamus: "jotkut päivät on kultaa, toiset kiveä on."
Maanantai oli kai sitten sitä kiveä. Sora rouskui sielussa, kun unet menivät pätkätöiksi, muista töistä ei tullut lasta eikä kissaa ja keljutti koko ajan. Teki mieli ihmisten ilmoille, vaikka siellä oli hilluttu koko viikonloppu. Tai edes marjaan, grillaamaan, linturetkelle... Ei niihinkään. Mitäs järjestin nukkumiset unipillereillä siellä Uudessakaupungissa. Minun tapani maksella jälkilasku isosta kivasta on juuri unettomuus.
Väsynyt on sikäli ristiriitainen tapaus, että hän käy kärsiesssään kärsimättömäksi. Täytyy kaksin käsin pitää mölyt ja pölyt mahassa, ettei alkaisi viskoa niitä ympäristöön. Pienikin hankala sana tai teko pahaa-aavistamattoman kaverin taholta saa otteen lipeämään. Vaivalla pidätelty kiukku laukeaa ärähdyksen ja tiuskaisun kautta negatiiviseksi marinapuheeksi. Monet riidat otellaan kahden väsyneen kesken. Heidän ei ole helppo sietää toisiaan. Myöhemmin kyllä nolottaa.
Jos äskeinen tuntuu tutulta, on ehkä parempikin, ettet ilman pakottavaa syytä hakeudu huonosti nukkuneena ihmisten seuraan. Jätä myös kirjoittamatta se haukkumakirje tai valitus, jonka olit aina tahtonut kirjoittaa, mutta jonka parempi sinäsi on tähän asti estänyt. Sanottuja sanoja ei saa takaisin, vielä vähemmän kirjoitettuja.
Palaan minulle rakkaaseen herraan nimeltä H. Tiira. Eilinen väsymykseni ei, Luojan kiitos, koitunut ongelmaksi muille kuin itselleni. Esimerkiksi peruskiltti Vaimo välttyi pahan tuulen puuskiltani. Hyvä niin, sillä kovasti ne teettävät hänelläkin töitä seurakunnassa eikä lepoon jää riittävästi aikaa. Häntä väsyttää paljo työ, minua levoton yö.
Kun näköala kapenee, mieli käpertyy kuoreen ja mustat mietteet valtaavat sisimmän, on sinunkin lohdullinen kuulla tämä laulu:
http://www.youtube.com/watch?v
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti