Runoilija Petri Lilja kiinnitti huomioni jokakesäiseen ongelmaan. Ei, ei hän hyttysistä puhunut, merituulen ahavoima, lähes ammatikseen kalastava ulkoilmaihminen. Petrin kysymyksenasettelu menee aina niin päin, että mitä me teemme eläimille eikä, mitä eläimet tekevät meille. Pieniä ovat hyttysenpistot verrattuna joka juhannus toimeenpantuun tuhansien lintujen polttomurhaan. Sellainen on tehty ja taas  tekeillä mm. pienellä Kiselön saariston luodolla Porin Ahlaisissa. Lokkien, tiirojen ja jopa meriharakoiden poikaset paistuvat juhlivan yleisön silmien edessä pesiinsä. Pesäviipyisinä ne eivät osaa lentää pakoon noin pieninä.

Mitä tekee luonnonsuojeluvalvonta? Ummistaa silmänsä ja tukkii korvansa. Lilja on suorastaan pommittanut Kimmo Nuotiota yhteydenotoin saamatta vastausta. Mihinkään tekoihin kokonpolton estämiseksi ei ole tartuttu. Kun muutama saariston asukas varovasti ehdotti juhannustulten siirtoa manterelle, he saivat riehan järjestäjiltä kylmiä sanoja ja ilonpilaajan maineen. Viis kehtoonsa kuolevista untuvikoista, sillä Jussina pitää saada pitää hauskaa. Komea kokko luodolla näyttää kauas, että hauskaa on.

En tiedä, mitä laki sanoo asiasta. Onko lupa polttaa juhannuskokkoa missä tahansa? Luulisi joitain rajoituksia asetetun, sillä ainakin lintuharrastajien yhdistys Birdlife Suomi vetoaa voimakkaasti tulenteosta pidättymisen puolesta. Medialle ja sitä kautta suurelle hyleisölle menee joka vuosi tiedote, jossa kehotetaan jättämään pesimäluodot rauhaan.

Kuten sanottu, en tiedä. Jos sinä tiedät, kerro Tiiratorppaankin. Kiselö on vain yksi esimerkki ilmiöstä, joka tulisi saada kokonaan kitketyksi. Se kyllä edellyttäisi, että kesäsuomalaiset viisastuisivat  ja heissä heräisi vastuu.

Puhuimme Petri LIljan kanssa myös maanomistuksesta. Nykyään on vaikea nousta maihin paljon missään tai suunnata esimerkiksi luontoretkeään järven rantaan, ellei omista rantatonttia. "Yksityisalue, pääsy kielletty" on harmittavan tavallinen kieltotaulu Suomemme soreassa salossa. Itse eläisin mieluiten maailmassa, jossa intiaanipäällikkö Seattlen jäähyväispuheen sanat ovat toteutuneet: "Ei maata voi kukaan omistaa. Maa on meidän yhteinen äitimme eikä siihen voi kenelläkään olla etuoikeutta."
Seattlen sanat kaikuivat kuuroille korville kuten Petri runoilijan hätähuuto. Intiaaneilta ryöstettyyn maahan ja mustilta orjilta ryöstettyyn työhön perustuu kapitalismin mallimaan suunnaton vauraus.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi