Tuntuuko teistä rikokselta olla ottamatta kantaa Hyvinkään yölliseen murhenäytelmään? Jos tuntuu, pitäkää sitten minuakin rosvona. Tämän puseron sisältä ei löydy muuta kuin sanaton suru, suuttumus ja ihmettely noiden tapahtumien johdosta. Järkevää sanottavaa ei järjettömän teon mahdollisista taustoista nouse mieleen; ei vielä, ei ehkä koskaan.

Pitäkööt nyt muut huolen kaikenlaisista selittelyistä. Minä huomautan, että maailmassa on hyvin paljon iloa, kauneutta, jopa hyvyyttä. Kunpa sitä olisi nyt runsain mitoin antaa sekä tappajalle että veriteon uhreille. Jos olisi, niin kuin minulle on annettu.

Kulunut vuorokausi toi Tiiratorppaan pelkkää iloa. Veljenpoika Jussi nosti riemun yli katon, lähelle taivasta  ja suoraan sydämeen kertomalla, että hän osallistuu isoisänsä Ilmarin perunkirjoitukseen. Nuori mies ei saanut tavata isänsä isää tämän elinaikana. Kun Jussi täyttää pian 22 vuotta, voit arvata, että tapaamattomuuteen vaikuttivat epänormaalit syyt. Poika itse asiassa hädin tuskin tiesi, että hänellä on vaari Säkylässä. Vanhat, isäni ja äitini lyhyen avioliiton aikaiset kaunat istutettiin ensin meihin poikiin, sitten pojanpoikiin. Äidiltäni ja veljeltäni irtoaa kilttiä, fiksua ja mukavaa Ilmari-vaaria kohtaan yhä pelkkää halveksuntaa. Kaikki yhteydet ovat olleet poikki vuosikymmeniä.

Minä päätin katkaista pahuuden kierteen ollessani samanikäinen kuin Jussi nyt. Soitin isälle, tottakai salaa äidiltä ja veljeltä, mutta soitin kuitenkin. Aivan erilaisen miehen hänessä tapasin kuin minut oli saatu luulemaan. Sittemmin on ollut ilo tavata isä usein ja käydä hänen kanssaan mitä antoisimpia keskusteluja.

Nyt on Ilmari Tyry poissa. Pahuuden kierre katkeaa toisesta kohtaa, kun Jussi teki ratkaisunsa. Hän haluaa näin jälkikäteen tutustua ihmiseen, jonka geenejä hän kantaa ja johon, niin uskon, ei ole vieläkään liian myöhäistä tutustua.

Itsekeskeisempi ilo kumpuaa radio-ohjelmasta "Minna Pyykön maailma."  Sehän käsitti tänään puolituntisen juttu- ja tunnelmatuokiomme Toukarin yölaulajapuistosta. Kivana ja ammattitaitoisena toimittajana Minna tuntuu saaneen meikäläisestä irti vallan hyviä tarinoita. Ohjelmasta tuli ja tulee paljon palautetta. Moni läheinen ja joku lähes unohtunut tuttu on kilauttanut puhelimella. Onpa sähköpostitsekin kiitelty.

Mainitsen yllättävimmistä yhteydenottajista Veikkauksen viestintäjohtaja Ilkka Juvan ja Suosikin päätoimittajan Ville Kormilaisen. Juva muisteli nuoruutemme aikoja, kun Hesan kokoomusnuorissa pyörittiin, teinipolitiikkaa tehtiin ja oltiin niin ihanan uusia uljuuksia. Elämä on kohdellut hellästi sekä häntä että minua nämä neljäkymmentä vuotta, joina emme ole tavanneet, tuskin edes tienneet toisistamme.

Ville Kormilainen on yhden parhaista ystävistäni, liian harvoin  huomioimani Risto Kormilaisen poika, Risto taas melko tunnettu runoilija ja Suomussalmen kirkkoherra. Ville-poika saa Kirjurinluoto-kirjani ja lupasi pitää sitä esillä piireissä, joissa liikkuu. Hyötysuhdetta en kuitenkaan tahdo edes yrittää rakentaa välillemme. Ville on ikäerostamme huolimatta nimen omaan hyvä kaveri ja ystävän poika. Taitaapa meillä tuo elämän asenne ja toimittajan utelias luonnekin olla aika läheistä sukua toisilleen.

Jaahas. Pitää tässä jatkaa piilosanojen ratkonnan SM-kisakysymysten laadintaa. Homma on haasteellista, etten sanoisi vaikeaa. Sanonkin, mutta älkää kisan tulevat osallistujat luulko, että sanon halaistua sanaa kysymyksistä.

Yötöitä jatkava Hanski


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi