torstai 7. kesäkuuta 2012

Elämme luontoon suuntautuvien yleisöretkien aikaa. Minullakin on ollut ilo viedä muutama sata porilaista kuulemaan suviyön lintuja. Retkeläiset rohkaistuvat mukavan usein kysymään mieltään askarruttaneita asioita. Vastaanpa tässä erääseen yleisimmistä: miksi ja kenelle lintu laulaa? Aihe vaatii moniulotteisemman käsittelyn kuin kysymyksistä se kaikkein tavallisin: "mikä toi on?"

- Oi katsohan lintua oksalla puun, se laulaa niin kauniisti aina. Se korkeimman kiitokseen aukaisee suun, ei huolet ne mieltänsä paina: Noin saamme toki ajatella. Saamme myös nauttia kevään ja kesän konsertista pohdiskelematta syvältä, esiintyvätkö pienet musikantit nimen omaan meille. Kiurun korkea entrada pellon yllä kristallinkirkkaana kevätaamuna, satakielen kiihkeä trilli kesäyössä, pajulinnun haikea tervehdys pihapuussa - nuo  laulut me kuulemme.

Mutta meille eivät siivekkäät sonetteja soittele. Eivät sonetteja eivätkä sotamarsseja. Edellisten tahtoo laulaja tulevan kuulluiksi höyhenpeitteisessä tyttöparvessa, jälkimmäisillä pidetään poikaporukat poissa reviiriltä. Linnunlaululla on nimittäin kaksi tarkoitusta: kuuluttaa reviiriä ja houkuttaa naarasta pesimään. "Tämä on minun kotini", sanoo visertäjä, "älkää muut koiraat tulko tänne tai täällä kohta höyhen pöllyää." Naaras taas toivotetaan mitä sydämellisimmin tervetulleeksi.

  Koiraiden rajariidat eli reviiritappelut ovat melko yleisiä. Niissä ei armoa pyydetä eikä anneta. Rajariita johtaa verisimmnillään toisen (yleensä reviirille tunkeutuneen) kuolemaan. Olin paikalla, kun kyyhkykoiras kuritti lajitoveriaan pieksemällä sen hengiltä. Kyyhkynen = rauhan tunnuskuva?

Koiras saa siis reviiriltä äkkilähdön. Toisenlaiseksi muuttuu ääni kellossa, jos reviirille ilmaantuu naaras. Juuri tätä visiittiä laulaja on toivonutkin. Laulun toinen tarkoitus on houkutella neito satakieli tai rouva käki pesimäpuuhiin. Lemmenlaulun suoraviivainen päämäärä on parittelu.

Siis kuitenkin romantiikkaa? Tjaa, tjaa, miten sen nyt ottaa. Joidenkin lajien "esileikit" ovat moni-ilmeisiä, kauan kestäviä tapahtumia. Toiset käyvät käyt. katsoen suoraan asiaan. Naida napsautetaan suit sait ja tuosta seuraa muninta.

Ei homma meillä kädellisillä makkaransyöjillä  ja kännykänkäyttäjillä kovin eri tavalla ole kuin "lintukodossa."  Mekin muodostamme reviirin, jopa reviirejä. Tykkäämme typpihappoa, jos joku tunkeutuu kotiimme. Jo pelkkä vieras ihminen pihalla tai mökkirannassa herättää monia arveluja. Ellei vieras osoittaudu mieluisaksi, ajamme hänet pois. Rajariidat (ks. reviiritappelut) ovat yleisiä pienissä ja isoissa puitteissa. Milloin ei päästä sopuun tonttien rajoista milloin taas valtiot kiistelevät maa-alueista. Luonnonrikkauksia antavat alueet riitelyttävät ihmisjohtajia. Vielä nykyäänkin he ovat enimmäkseen koiraita. Toisin kuin linnut, eivät nämä koiraat pane itseään likoon vaan käyttävät keskimäärin itseään selvästi nuorempia koiraita reviirin selvittäjinä.

Kotipiirin ja isänmaan lisäksi ihmisillä, myös ihmisnaarailla, on henkisempiä reviirejä. Työpaikka, asema yhteisössä tai yhteiskunnassa, erityinen osaamisalue, tutkimuksen  tai taideteoksen aihe: tällaisia näkymättömiä reviirejä me puolustamme. Kyllä konttoripäällikkö pillastuu, jos joku uhkaa hänen asemaansa. Taloyhtiön hallituksen jäsen, kissanhoitoyhdistyksen sihteeri tai kirjailijaliiton puheenjohtaja: reviirejä nekin. Harvaa reviiriä puolustetaan niin kouristuksenomaisesti kuin merkittävää luottamustointa.

Itse pelkään eniten kilpailua osaamisalueillani. Kun valitsin tietokirjani aiheeksi Yyterin v. 2005 ja Kirjurinluodon v. 2011, odotin joka päivä kauhistuttavaa uutista, että joku toinen laatii parastaikaa teosta samasta aiheesta. Niin ei sitten käynyt. Päin vastoin yksi kaveri Radio Porista sai Yyteri-idean muutama kuukausi minua myöhemmin. Eipä hän ollut iloinen kuullessaan, että Suomen suosituimmasta hiekkarannasta ollaan jo kirjoittamassa.

Entäs ne lemmenlaulut? Titityy ja kukkuu houkuttelevat naarasta pariutumaan. Mistä arvaatte olevan kyse, kun ihmiskoiras laulaa: "sua vain yli kaiken mä rakastan" tai ihmisnaaras: Jääthän, luokseni jääthän, ethän lähtisi pois. Nääthän, kaipuuni nääthän, luonas paikkani ois?"


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

1 kommentti:

  1. Hei! Tästäpä tarinasta ei mitään puuttunut, huvittuneena tämän kävin läpi. HYVÄ!

    VastaaPoista