Tiiratorpan isäntä onkin sitten eilisestä lähtien eräänlainen kesäleski. Täällä ei kuitenkaan lauleta J. Alfred Tannerin sanoin: "Mun eukkoni on maalla, hiphei, hiphei, hurraa." Eukko - jos tuota heleäihoista,rupsahtamatonta sinisilmääni eukoksi voi sanoa - ei ensiksikään ole maalla. Hän pitää rippileiriä Ulvilan kaupungissa. Silokallion leirikeskus tosin sijoittuu melko luonnonläheiseen maisemaan. Se löytyy havupuuvaltaisen sekametsän siimeksestä, kirkasvetisen Joutsijärven rannalta.
Toiseksi aion pidättyä käyttämästä kesäleskeyttäni Tannerin tavoin. Hänen laulussaan samppanja virtasi ja naiset nauroivat. Kesäleski vietti poikamiehen toive-elämää. Juhlat jatkuivat, kunnes vaimo palasi kotiin. Perheen papukaija tervehti tulijaa laulamalla: "mun eukkoni on maalla, hiphei, hiphei hurraa." Taisipa miesparalle tulla hyvien selitysten paikka. Ilmankos hän päätti seuraavana kesänä lähettää vaimon maalle papukaijan kanssa.
Minua odottaa siis erilainen ohjelma kuin pämppääjää. Opiskelija-asuntoa vailla ollut isänikin laittoi aikanaan Hesariin ilmoituksen: "oikein mukava mies etsii kämppää, ei tupakoi eikä pämppää." Poikansa Hannes kyllä tupakoi, mutta aikoo myös opiskella facebookin hienouksia huomenna, pitää esitelmän kirjakahvilassa ylihuomenna, vetää yrittäjäkurssin retken Kirjurinluotoon perjantaina ja esitelmöidä sekä myydä opuksiaan samassa paikassa lauantaina. Vihertietokeskus järjestää silloin ison tapahtuman.
Kuulostaa ehkä työläältä. No juhlimaan ei ehdi, mutta kevyttä kenttäharjoitusta tämä on Pirjon töihin verrattuna. Rippileirin pito tarjoaa papille lähes tolkutonta raadantaa. Pappi on vastuussa leiriläisistä ympäri vuorokauden. Ei riitä, että hän pitää oppitunnit ja järjestää muiden työntekijöiden ynnä isosten kanssa ohjelmaa aamuin, illoin. Myös yöllä täytyy olla valppaana siltä varalta, että nuoret saavat päähänsä tehdä tyhmyyksiä. Yöjuoksut pihalle ja vastakkaisen sukupuolen huoneisiin eivät ole leireillä harvinaisia. Onneksi Silokallion ikkuna-aukot ovat niin pienet, että vain matomaisen laiha ja pienikokoinen 14-vuotias mahtuu ulos luikertelemaan.
Leiriltä palatessa niin nuoret kuin opettajat ovat tosi väsyneitä. Pirjokin todennäköisesti nukkuu ensi viikon maanantaina sangen sikeästi. Vasta maksettuaan univelat hän jaksaa ryhtyä hoitamaan 33 vuotta sitten valitsemaansa vaimon virkaa.
Ai mitenkö pärjään kesäleskenä? Sokeallekaan se ei ole ongelma, jos osaa edes vähän keittää, paistaa, siivota ja tiskata. Kaupassa käyn mukavan naapuri-Reiskan kanssa. Postit hakee yhtä mukava naapuri Markku. Paljon ei näkevien apua tarvita, mutta sen, minkä tarvitsen, he antavat mielellään. Halssin punaisten puutalojen asukkaiden välit ovat hyvät.
Ne siellä Silokalliolla saavat kuunnella leppälintua, jota taas Halssissa ei tätä nykyä tavata. Äänensä on tällainen:
http://www.youtube.com/watch?v
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Toiseksi aion pidättyä käyttämästä kesäleskeyttäni Tannerin tavoin. Hänen laulussaan samppanja virtasi ja naiset nauroivat. Kesäleski vietti poikamiehen toive-elämää. Juhlat jatkuivat, kunnes vaimo palasi kotiin. Perheen papukaija tervehti tulijaa laulamalla: "mun eukkoni on maalla, hiphei, hiphei hurraa." Taisipa miesparalle tulla hyvien selitysten paikka. Ilmankos hän päätti seuraavana kesänä lähettää vaimon maalle papukaijan kanssa.
Minua odottaa siis erilainen ohjelma kuin pämppääjää. Opiskelija-asuntoa vailla ollut isänikin laittoi aikanaan Hesariin ilmoituksen: "oikein mukava mies etsii kämppää, ei tupakoi eikä pämppää." Poikansa Hannes kyllä tupakoi, mutta aikoo myös opiskella facebookin hienouksia huomenna, pitää esitelmän kirjakahvilassa ylihuomenna, vetää yrittäjäkurssin retken Kirjurinluotoon perjantaina ja esitelmöidä sekä myydä opuksiaan samassa paikassa lauantaina. Vihertietokeskus järjestää silloin ison tapahtuman.
Kuulostaa ehkä työläältä. No juhlimaan ei ehdi, mutta kevyttä kenttäharjoitusta tämä on Pirjon töihin verrattuna. Rippileirin pito tarjoaa papille lähes tolkutonta raadantaa. Pappi on vastuussa leiriläisistä ympäri vuorokauden. Ei riitä, että hän pitää oppitunnit ja järjestää muiden työntekijöiden ynnä isosten kanssa ohjelmaa aamuin, illoin. Myös yöllä täytyy olla valppaana siltä varalta, että nuoret saavat päähänsä tehdä tyhmyyksiä. Yöjuoksut pihalle ja vastakkaisen sukupuolen huoneisiin eivät ole leireillä harvinaisia. Onneksi Silokallion ikkuna-aukot ovat niin pienet, että vain matomaisen laiha ja pienikokoinen 14-vuotias mahtuu ulos luikertelemaan.
Leiriltä palatessa niin nuoret kuin opettajat ovat tosi väsyneitä. Pirjokin todennäköisesti nukkuu ensi viikon maanantaina sangen sikeästi. Vasta maksettuaan univelat hän jaksaa ryhtyä hoitamaan 33 vuotta sitten valitsemaansa vaimon virkaa.
Ai mitenkö pärjään kesäleskenä? Sokeallekaan se ei ole ongelma, jos osaa edes vähän keittää, paistaa, siivota ja tiskata. Kaupassa käyn mukavan naapuri-Reiskan kanssa. Postit hakee yhtä mukava naapuri Markku. Paljon ei näkevien apua tarvita, mutta sen, minkä tarvitsen, he antavat mielellään. Halssin punaisten puutalojen asukkaiden välit ovat hyvät.
Ne siellä Silokalliolla saavat kuunnella leppälintua, jota taas Halssissa ei tätä nykyä tavata. Äänensä on tällainen:
http://www.youtube.com/watch?v
Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti